aidoittaminen

Finnish

Etymology

aidoittaa +‎ -minen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈɑi̯doi̯tːɑminen/, [ˈɑ̝i̯do̞i̯t̪ˌt̪ɑ̝mine̞n]
• Rhymes: -ɑminen
• Syllabification^(key): ai‧doit‧ta‧mi‧nen

Noun

aidoittaminen

1. verbal noun of aidoittaa
   1. fencing (enclosing by a fence)

Declension

Inflection of aidoittaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		aidoittaminen	aidoittamiset
genitive		aidoittamisen	aidoittamisten aidoittamisien
partitive		aidoittamista	aidoittamisia
illative		aidoittamiseen	aidoittamisiin
		singular	plural
nominative		aidoittaminen	aidoittamiset
accusative	nom.	aidoittaminen	aidoittamiset
	gen.	aidoittamisen
genitive		aidoittamisen	aidoittamisten aidoittamisien
partitive		aidoittamista	aidoittamisia
inessive		aidoittamisessa	aidoittamisissa
elative		aidoittamisesta	aidoittamisista
illative		aidoittamiseen	aidoittamisiin
adessive		aidoittamisella	aidoittamisilla
ablative		aidoittamiselta	aidoittamisilta
allative		aidoittamiselle	aidoittamisille
essive		aidoittamisena	aidoittamisina
translative		aidoittamiseksi	aidoittamisiksi
abessive		aidoittamisetta	aidoittamisitta
instructive		—	aidoittamisin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of aidoittaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative aidoittamiseni aidoittamiseni accusative nom. aidoittamiseni aidoittamiseni gen. aidoittamiseni genitive aidoittamiseni aidoittamisteni aidoittamisieni partitive aidoittamistani aidoittamisiani inessive aidoittamisessani aidoittamisissani elative aidoittamisestani aidoittamisistani illative aidoittamiseeni aidoittamisiini adessive aidoittamisellani aidoittamisillani ablative aidoittamiseltani aidoittamisiltani allative aidoittamiselleni aidoittamisilleni essive aidoittamisenani aidoittamisinani translative aidoittamisekseni aidoittamisikseni abessive aidoittamisettani aidoittamisittani instructive — — comitative — aidoittamisineni second-person singular possessor singular plural nominative aidoittamisesi aidoittamisesi accusative nom. aidoittamisesi aidoittamisesi gen. aidoittamisesi genitive aidoittamisesi aidoittamistesi aidoittamisiesi partitive aidoittamistasi aidoittamisiasi inessive aidoittamisessasi aidoittamisissasi elative aidoittamisestasi aidoittamisistasi illative aidoittamiseesi aidoittamisiisi adessive aidoittamisellasi aidoittamisillasi ablative aidoittamiseltasi aidoittamisiltasi allative aidoittamisellesi aidoittamisillesi essive aidoittamisenasi aidoittamisinasi translative aidoittamiseksesi aidoittamisiksesi abessive aidoittamisettasi aidoittamisittasi instructive — — comitative — aidoittamisinesi first-person plural possessor singular plural nominative aidoittamisemme aidoittamisemme accusative nom. aidoittamisemme aidoittamisemme gen. aidoittamisemme genitive aidoittamisemme aidoittamistemme aidoittamisiemme partitive aidoittamistamme aidoittamisiamme inessive aidoittamisessamme aidoittamisissamme elative aidoittamisestamme aidoittamisistamme illative aidoittamiseemme aidoittamisiimme adessive aidoittamisellamme aidoittamisillamme ablative aidoittamiseltamme aidoittamisiltamme allative aidoittamisellemme aidoittamisillemme essive aidoittamisenamme aidoittamisinamme translative aidoittamiseksemme aidoittamisiksemme abessive aidoittamisettamme aidoittamisittamme instructive — — comitative — aidoittamisinemme second-person plural possessor singular plural nominative aidoittamisenne aidoittamisenne accusative nom. aidoittamisenne aidoittamisenne gen. aidoittamisenne genitive aidoittamisenne aidoittamistenne aidoittamisienne partitive aidoittamistanne aidoittamisianne inessive aidoittamisessanne aidoittamisissanne elative aidoittamisestanne aidoittamisistanne illative aidoittamiseenne aidoittamisiinne adessive aidoittamisellanne aidoittamisillanne ablative aidoittamiseltanne aidoittamisiltanne allative aidoittamisellenne aidoittamisillenne essive aidoittamisenanne aidoittamisinanne translative aidoittamiseksenne aidoittamisiksenne abessive aidoittamisettanne aidoittamisittanne instructive — — comitative — aidoittamisinenne third-person possessor singular plural nominative aidoittamisensa aidoittamisensa accusative nom. aidoittamisensa aidoittamisensa gen. aidoittamisensa genitive aidoittamisensa aidoittamistensa aidoittamisiensa partitive aidoittamistaan aidoittamistansa aidoittamisiaan aidoittamisiansa inessive aidoittamisessaan aidoittamisessansa aidoittamisissaan aidoittamisissansa elative aidoittamisestaan aidoittamisestansa aidoittamisistaan aidoittamisistansa illative aidoittamiseensa aidoittamisiinsa adessive aidoittamisellaan aidoittamisellansa aidoittamisillaan aidoittamisillansa ablative aidoittamiseltaan aidoittamiseltansa aidoittamisiltaan aidoittamisiltansa allative aidoittamiselleen aidoittamisellensa aidoittamisilleen aidoittamisillensa essive aidoittamisenaan aidoittamisenansa aidoittamisinaan aidoittamisinansa translative aidoittamisekseen aidoittamiseksensa aidoittamisikseen aidoittamisiksensa abessive aidoittamisettaan aidoittamisettansa aidoittamisittaan aidoittamisittansa instructive — — comitative — aidoittamisineen aidoittamisinensa

Anagrams

• idiomaattinen