kansoittaa

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

kansa +‎ -oittaa

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈkɑnsoi̯tːɑːˣ/, [ˈkɑ̝ns̠o̞i̯t̪ːɑ̝ː(ʔ)]
  • Rhymes: -ɑnsoitːɑː
  • Syllabification(key): kan‧soit‧taa

Verb[edit]

kansoittaa

  1. (transitive) To populate.

Conjugation[edit]

Inflection of kansoittaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kansoitan en kansoita 1st sing. olen kansoittanut en ole kansoittanut
2nd sing. kansoitat et kansoita 2nd sing. olet kansoittanut et ole kansoittanut
3rd sing. kansoittaa ei kansoita 3rd sing. on kansoittanut ei ole kansoittanut
1st plur. kansoitamme emme kansoita 1st plur. olemme kansoittaneet emme ole kansoittaneet
2nd plur. kansoitatte ette kansoita 2nd plur. olette kansoittaneet ette ole kansoittaneet
3rd plur. kansoittavat eivät kansoita 3rd plur. ovat kansoittaneet eivät ole kansoittaneet
passive kansoitetaan ei kansoiteta passive on kansoitettu ei ole kansoitettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kansoitin en kansoittanut 1st sing. olin kansoittanut en ollut kansoittanut
2nd sing. kansoitit et kansoittanut 2nd sing. olit kansoittanut et ollut kansoittanut
3rd sing. kansoitti ei kansoittanut 3rd sing. oli kansoittanut ei ollut kansoittanut
1st plur. kansoitimme emme kansoittaneet 1st plur. olimme kansoittaneet emme olleet kansoittaneet
2nd plur. kansoititte ette kansoittaneet 2nd plur. olitte kansoittaneet ette olleet kansoittaneet
3rd plur. kansoittivat eivät kansoittaneet 3rd plur. olivat kansoittaneet eivät olleet kansoittaneet
passive kansoitettiin ei kansoitettu passive oli kansoitettu ei ollut kansoitettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kansoittaisin en kansoittaisi 1st sing. olisin kansoittanut en olisi kansoittanut
2nd sing. kansoittaisit et kansoittaisi 2nd sing. olisit kansoittanut et olisi kansoittanut
3rd sing. kansoittaisi ei kansoittaisi 3rd sing. olisi kansoittanut ei olisi kansoittanut
1st plur. kansoittaisimme emme kansoittaisi 1st plur. olisimme kansoittaneet emme olisi kansoittaneet
2nd plur. kansoittaisitte ette kansoittaisi 2nd plur. olisitte kansoittaneet ette olisi kansoittaneet
3rd plur. kansoittaisivat eivät kansoittaisi 3rd plur. olisivat kansoittaneet eivät olisi kansoittaneet
passive kansoitettaisiin ei kansoitettaisi passive olisi kansoitettu ei olisi kansoitettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. kansoita älä kansoita 2nd sing.
3rd sing. kansoittakoon älköön kansoittako 3rd sing. olkoon kansoittanut älköön olko kansoittanut
1st plur. kansoittakaamme älkäämme kansoittako 1st plur.
2nd plur. kansoittakaa älkää kansoittako 2nd plur.
3rd plur. kansoittakoot älkööt kansoittako 3rd plur. olkoot kansoittaneet älkööt olko kansoittaneet
passive kansoitettakoon älköön kansoitettako passive olkoon kansoitettu älköön olko kansoitettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kansoittanen en kansoittane 1st sing. lienen kansoittanut en liene kansoittanut
2nd sing. kansoittanet et kansoittane 2nd sing. lienet kansoittanut et liene kansoittanut
3rd sing. kansoittanee ei kansoittane 3rd sing. lienee kansoittanut ei liene kansoittanut
1st plur. kansoittanemme emme kansoittane 1st plur. lienemme kansoittaneet emme liene kansoittaneet
2nd plur. kansoittanette ette kansoittane 2nd plur. lienette kansoittaneet ette liene kansoittaneet
3rd plur. kansoittanevat eivät kansoittane 3rd plur. lienevät kansoittaneet eivät liene kansoittaneet
passive kansoitettaneen ei kansoitettane passive lienee kansoitettu ei liene kansoitettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st kansoittaa present kansoittava kansoitettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kansoittaakseni kansoittaaksemme
2nd kansoittaaksesi kansoittaaksenne
3rd kansoittaakseen
kansoittaaksensa
past kansoittanut kansoitettu
2nd inessive2 kansoittaessa kansoitettaessa agent3 kansoittama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kansoittaessani kansoittaessamme
2nd kansoittaessasi kansoittaessanne
3rd kansoittaessaan
kansoittaessansa
negative kansoittamaton
instructive kansoittaen 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
* The third-person singular indicative form kansoittaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.

3rd inessive kansoittamassa
elative kansoittamasta
illative kansoittamaan
adessive kansoittamalla
abessive kansoittamatta
instructive kansoittaman kansoitettaman
4th4 verbal noun kansoittaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kansoittamaisillani kansoittamaisillamme
2nd kansoittamaisillasi kansoittamaisillanne
3rd kansoittamaisillaan
kansoittamaisillansa

Derived terms[edit]

Further reading[edit]