keikuttaminen

Finnish

Etymology

keikuttaa +‎ -minen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkei̯kutːɑminen/, [ˈk̟e̞i̯kut̪ˌt̪ɑ̝mine̞n]
• Rhymes: -ɑminen
• Syllabification^(key): kei‧kut‧ta‧mi‧nen

Noun

keikuttaminen

1. verbal noun of keikuttaa
   1. rocking (causing to rock or swing back and forth)

Declension

Inflection of keikuttaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		keikuttaminen	keikuttamiset
genitive		keikuttamisen	keikuttamisten keikuttamisien
partitive		keikuttamista	keikuttamisia
illative		keikuttamiseen	keikuttamisiin
		singular	plural
nominative		keikuttaminen	keikuttamiset
accusative	nom.	keikuttaminen	keikuttamiset
	gen.	keikuttamisen
genitive		keikuttamisen	keikuttamisten keikuttamisien
partitive		keikuttamista	keikuttamisia
inessive		keikuttamisessa	keikuttamisissa
elative		keikuttamisesta	keikuttamisista
illative		keikuttamiseen	keikuttamisiin
adessive		keikuttamisella	keikuttamisilla
ablative		keikuttamiselta	keikuttamisilta
allative		keikuttamiselle	keikuttamisille
essive		keikuttamisena	keikuttamisina
translative		keikuttamiseksi	keikuttamisiksi
abessive		keikuttamisetta	keikuttamisitta
instructive		—	keikuttamisin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of keikuttaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative keikuttamiseni keikuttamiseni accusative nom. keikuttamiseni keikuttamiseni gen. keikuttamiseni genitive keikuttamiseni keikuttamisteni keikuttamisieni partitive keikuttamistani keikuttamisiani inessive keikuttamisessani keikuttamisissani elative keikuttamisestani keikuttamisistani illative keikuttamiseeni keikuttamisiini adessive keikuttamisellani keikuttamisillani ablative keikuttamiseltani keikuttamisiltani allative keikuttamiselleni keikuttamisilleni essive keikuttamisenani keikuttamisinani translative keikuttamisekseni keikuttamisikseni abessive keikuttamisettani keikuttamisittani instructive — — comitative — keikuttamisineni second-person singular possessor singular plural nominative keikuttamisesi keikuttamisesi accusative nom. keikuttamisesi keikuttamisesi gen. keikuttamisesi genitive keikuttamisesi keikuttamistesi keikuttamisiesi partitive keikuttamistasi keikuttamisiasi inessive keikuttamisessasi keikuttamisissasi elative keikuttamisestasi keikuttamisistasi illative keikuttamiseesi keikuttamisiisi adessive keikuttamisellasi keikuttamisillasi ablative keikuttamiseltasi keikuttamisiltasi allative keikuttamisellesi keikuttamisillesi essive keikuttamisenasi keikuttamisinasi translative keikuttamiseksesi keikuttamisiksesi abessive keikuttamisettasi keikuttamisittasi instructive — — comitative — keikuttamisinesi first-person plural possessor singular plural nominative keikuttamisemme keikuttamisemme accusative nom. keikuttamisemme keikuttamisemme gen. keikuttamisemme genitive keikuttamisemme keikuttamistemme keikuttamisiemme partitive keikuttamistamme keikuttamisiamme inessive keikuttamisessamme keikuttamisissamme elative keikuttamisestamme keikuttamisistamme illative keikuttamiseemme keikuttamisiimme adessive keikuttamisellamme keikuttamisillamme ablative keikuttamiseltamme keikuttamisiltamme allative keikuttamisellemme keikuttamisillemme essive keikuttamisenamme keikuttamisinamme translative keikuttamiseksemme keikuttamisiksemme abessive keikuttamisettamme keikuttamisittamme instructive — — comitative — keikuttamisinemme second-person plural possessor singular plural nominative keikuttamisenne keikuttamisenne accusative nom. keikuttamisenne keikuttamisenne gen. keikuttamisenne genitive keikuttamisenne keikuttamistenne keikuttamisienne partitive keikuttamistanne keikuttamisianne inessive keikuttamisessanne keikuttamisissanne elative keikuttamisestanne keikuttamisistanne illative keikuttamiseenne keikuttamisiinne adessive keikuttamisellanne keikuttamisillanne ablative keikuttamiseltanne keikuttamisiltanne allative keikuttamisellenne keikuttamisillenne essive keikuttamisenanne keikuttamisinanne translative keikuttamiseksenne keikuttamisiksenne abessive keikuttamisettanne keikuttamisittanne instructive — — comitative — keikuttamisinenne third-person possessor singular plural nominative keikuttamisensa keikuttamisensa accusative nom. keikuttamisensa keikuttamisensa gen. keikuttamisensa genitive keikuttamisensa keikuttamistensa keikuttamisiensa partitive keikuttamistaan keikuttamistansa keikuttamisiaan keikuttamisiansa inessive keikuttamisessaan keikuttamisessansa keikuttamisissaan keikuttamisissansa elative keikuttamisestaan keikuttamisestansa keikuttamisistaan keikuttamisistansa illative keikuttamiseensa keikuttamisiinsa adessive keikuttamisellaan keikuttamisellansa keikuttamisillaan keikuttamisillansa ablative keikuttamiseltaan keikuttamiseltansa keikuttamisiltaan keikuttamisiltansa allative keikuttamiselleen keikuttamisellensa keikuttamisilleen keikuttamisillensa essive keikuttamisenaan keikuttamisenansa keikuttamisinaan keikuttamisinansa translative keikuttamisekseen keikuttamiseksensa keikuttamisikseen keikuttamisiksensa abessive keikuttamisettaan keikuttamisettansa keikuttamisittaan keikuttamisittansa instructive — — comitative — keikuttamisineen keikuttamisinensa