uudentaa

Finnish

Etymology 1

uusi (“new”) +‎ -ntaa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈuːdentɑːˣ/, [ˈuːde̞n̪t̪ɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -uːdentɑː
• Syllabification^(key): uu‧den‧taa

Verb

uudentaa

1. (transitive) to renew

Conjugation

Inflection of uudentaa (Kotus type 54*J/huutaa, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		uudennan	en uudenna	1st sing.	olen uudentanut	en ole uudentanut
2nd sing.		uudennat	et uudenna	2nd sing.	olet uudentanut	et ole uudentanut
3rd sing.		uudentaa	ei uudenna	3rd sing.	on uudentanut	ei ole uudentanut
1st plur.		uudennamme	emme uudenna	1st plur.	olemme uudentaneet	emme ole uudentaneet
2nd plur.		uudennatte	ette uudenna	2nd plur.	olette uudentaneet	ette ole uudentaneet
3rd plur.		uudentavat	eivät uudenna	3rd plur.	ovat uudentaneet	eivät ole uudentaneet
passive		uudennetaan	ei uudenneta	passive	on uudennettu	ei ole uudennettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		uudensin	en uudentanut	1st sing.	olin uudentanut	en ollut uudentanut
2nd sing.		uudensit	et uudentanut	2nd sing.	olit uudentanut	et ollut uudentanut
3rd sing.		uudensi	ei uudentanut	3rd sing.	oli uudentanut	ei ollut uudentanut
1st plur.		uudensimme	emme uudentaneet	1st plur.	olimme uudentaneet	emme olleet uudentaneet
2nd plur.		uudensitte	ette uudentaneet	2nd plur.	olitte uudentaneet	ette olleet uudentaneet
3rd plur.		uudensivat	eivät uudentaneet	3rd plur.	olivat uudentaneet	eivät olleet uudentaneet
passive		uudennettiin	ei uudennettu	passive	oli uudennettu	ei ollut uudennettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		uudentaisin	en uudentaisi	1st sing.	olisin uudentanut	en olisi uudentanut
2nd sing.		uudentaisit	et uudentaisi	2nd sing.	olisit uudentanut	et olisi uudentanut
3rd sing.		uudentaisi	ei uudentaisi	3rd sing.	olisi uudentanut	ei olisi uudentanut
1st plur.		uudentaisimme	emme uudentaisi	1st plur.	olisimme uudentaneet	emme olisi uudentaneet
2nd plur.		uudentaisitte	ette uudentaisi	2nd plur.	olisitte uudentaneet	ette olisi uudentaneet
3rd plur.		uudentaisivat	eivät uudentaisi	3rd plur.	olisivat uudentaneet	eivät olisi uudentaneet
passive		uudennettaisiin	ei uudennettaisi	passive	olisi uudennettu	ei olisi uudennettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		uudenna	älä uudenna	2nd sing.	—	—
3rd sing.		uudentakoon	älköön uudentako	3rd sing.	olkoon uudentanut	älköön olko uudentanut
1st plur.		uudentakaamme	älkäämme uudentako	1st plur.	—	—
2nd plur.		uudentakaa	älkää uudentako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		uudentakoot	älkööt uudentako	3rd plur.	olkoot uudentaneet	älkööt olko uudentaneet
passive		uudennettakoon	älköön uudennettako	passive	olkoon uudennettu	älköön olko uudennettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		uudentanen	en uudentane	1st sing.	lienen uudentanut	en liene uudentanut
2nd sing.		uudentanet	et uudentane	2nd sing.	lienet uudentanut	et liene uudentanut
3rd sing.		uudentanee	ei uudentane	3rd sing.	lienee uudentanut	ei liene uudentanut
1st plur.		uudentanemme	emme uudentane	1st plur.	lienemme uudentaneet	emme liene uudentaneet
2nd plur.		uudentanette	ette uudentane	2nd plur.	lienette uudentaneet	ette liene uudentaneet
3rd plur.		uudentanevat	eivät uudentane	3rd plur.	lienevät uudentaneet	eivät liene uudentaneet
passive		uudennettaneen	ei uudennettane	passive	lienee uudennettu	ei liene uudennettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		uudentaa		present	uudentava	uudennettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st uudentaakseni uudentaaksemme 2nd uudentaaksesi uudentaaksenne 3rd uudentaakseen uudentaaksensa		past	uudentanut	uudennettu
2nd	inessive2	uudentaessa	uudennettaessa	agent3	uudentama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st uudentaessani uudentaessamme 2nd uudentaessasi uudentaessanne 3rd uudentaessaan uudentaessansa		negative	uudentamaton
	instructive	uudentaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form uudentaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	uudentamassa	—
	elative	uudentamasta	—
	illative	uudentamaan	—
	adessive	uudentamalla	—
	abessive	uudentamatta	—
	instructive	uudentaman	uudennettaman
4th4	verbal noun	uudentaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st uudentamaisillani uudentamaisillamme 2nd uudentamaisillasi uudentamaisillanne 3rd uudentamaisillaan uudentamaisillansa

Derived terms

• uudennos
• uudennus
• uudentua

 

Further reading

• “uudentaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈuːdentɑː/, [ˈuːde̞n̪t̪ɑ̝ː]
• Rhymes: -uːdentɑː
• Syllabification^(key): uu‧den‧taa

Verb

uudentaa

1. third-person singular present indicative of uudentaa