aikailu

Finnish

Etymology

aikailla +‎ -u

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈɑi̯kɑi̯lu/, [ˈɑ̝i̯kɑ̝i̯lu]
• Rhymes: -ɑikɑilu
• Syllabification^(key): ai‧kai‧lu

Noun

aikailu

1. loitering

Declension

Inflection of aikailu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative		aikailu	aikailut
genitive		aikailun	aikailujen aikailuiden aikailuitten
partitive		aikailua	aikailuja aikailuita
illative		aikailuun	aikailuihin
		singular	plural
nominative		aikailu	aikailut
accusative	nom.	aikailu	aikailut
	gen.	aikailun
genitive		aikailun	aikailujen aikailuiden aikailuitten
partitive		aikailua	aikailuja aikailuita
inessive		aikailussa	aikailuissa
elative		aikailusta	aikailuista
illative		aikailuun	aikailuihin
adessive		aikailulla	aikailuilla
ablative		aikailulta	aikailuilta
allative		aikailulle	aikailuille
essive		aikailuna	aikailuina
translative		aikailuksi	aikailuiksi
abessive		aikailutta	aikailuitta
instructive		—	aikailuin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of aikailu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative aikailuni aikailuni accusative nom. aikailuni aikailuni gen. aikailuni genitive aikailuni aikailujeni aikailuideni aikailuitteni partitive aikailuani aikailujani aikailuitani inessive aikailussani aikailuissani elative aikailustani aikailuistani illative aikailuuni aikailuihini adessive aikailullani aikailuillani ablative aikailultani aikailuiltani allative aikailulleni aikailuilleni essive aikailunani aikailuinani translative aikailukseni aikailuikseni abessive aikailuttani aikailuittani instructive — — comitative — aikailuineni second-person singular possessor singular plural nominative aikailusi aikailusi accusative nom. aikailusi aikailusi gen. aikailusi genitive aikailusi aikailujesi aikailuidesi aikailuittesi partitive aikailuasi aikailujasi aikailuitasi inessive aikailussasi aikailuissasi elative aikailustasi aikailuistasi illative aikailuusi aikailuihisi adessive aikailullasi aikailuillasi ablative aikailultasi aikailuiltasi allative aikailullesi aikailuillesi essive aikailunasi aikailuinasi translative aikailuksesi aikailuiksesi abessive aikailuttasi aikailuittasi instructive — — comitative — aikailuinesi first-person plural possessor singular plural nominative aikailumme aikailumme accusative nom. aikailumme aikailumme gen. aikailumme genitive aikailumme aikailujemme aikailuidemme aikailuittemme partitive aikailuamme aikailujamme aikailuitamme inessive aikailussamme aikailuissamme elative aikailustamme aikailuistamme illative aikailuumme aikailuihimme adessive aikailullamme aikailuillamme ablative aikailultamme aikailuiltamme allative aikailullemme aikailuillemme essive aikailunamme aikailuinamme translative aikailuksemme aikailuiksemme abessive aikailuttamme aikailuittamme instructive — — comitative — aikailuinemme second-person plural possessor singular plural nominative aikailunne aikailunne accusative nom. aikailunne aikailunne gen. aikailunne genitive aikailunne aikailujenne aikailuidenne aikailuittenne partitive aikailuanne aikailujanne aikailuitanne inessive aikailussanne aikailuissanne elative aikailustanne aikailuistanne illative aikailuunne aikailuihinne adessive aikailullanne aikailuillanne ablative aikailultanne aikailuiltanne allative aikailullenne aikailuillenne essive aikailunanne aikailuinanne translative aikailuksenne aikailuiksenne abessive aikailuttanne aikailuittanne instructive — — comitative — aikailuinenne third-person possessor singular plural nominative aikailunsa aikailunsa accusative nom. aikailunsa aikailunsa gen. aikailunsa genitive aikailunsa aikailujensa aikailuidensa aikailuittensa partitive aikailuaan aikailuansa aikailujaan aikailuitaan aikailujansa aikailuitansa inessive aikailussaan aikailussansa aikailuissaan aikailuissansa elative aikailustaan aikailustansa aikailuistaan aikailuistansa illative aikailuunsa aikailuihinsa adessive aikailullaan aikailullansa aikailuillaan aikailuillansa ablative aikailultaan aikailultansa aikailuiltaan aikailuiltansa allative aikailulleen aikailullensa aikailuilleen aikailuillensa essive aikailunaan aikailunansa aikailuinaan aikailuinansa translative aikailukseen aikailuksensa aikailuikseen aikailuiksensa abessive aikailuttaan aikailuttansa aikailuittaan aikailuittansa instructive — — comitative — aikailuineen aikailuinensa

Further reading

• “aikailu”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02