aikakatkaisu

Finnish

Etymology

aika +‎ katkaisu

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈɑi̯kɑˌkɑtkɑi̯su/, [ˈɑ̝i̯kɑ̝ˌkɑ̝t̪kɑ̝i̯s̠u]
• Rhymes: -ɑtkɑisu
• Syllabification^(key): ai‧ka‧kat‧kai‧su

Noun

aikakatkaisu

1. (communication) timeout

Declension

Inflection of aikakatkaisu (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative		aikakatkaisu	aikakatkaisut
genitive		aikakatkaisun	aikakatkaisujen
partitive		aikakatkaisua	aikakatkaisuja
illative		aikakatkaisuun	aikakatkaisuihin
		singular	plural
nominative		aikakatkaisu	aikakatkaisut
accusative	nom.	aikakatkaisu	aikakatkaisut
	gen.	aikakatkaisun
genitive		aikakatkaisun	aikakatkaisujen
partitive		aikakatkaisua	aikakatkaisuja
inessive		aikakatkaisussa	aikakatkaisuissa
elative		aikakatkaisusta	aikakatkaisuista
illative		aikakatkaisuun	aikakatkaisuihin
adessive		aikakatkaisulla	aikakatkaisuilla
ablative		aikakatkaisulta	aikakatkaisuilta
allative		aikakatkaisulle	aikakatkaisuille
essive		aikakatkaisuna	aikakatkaisuina
translative		aikakatkaisuksi	aikakatkaisuiksi
abessive		aikakatkaisutta	aikakatkaisuitta
instructive		—	aikakatkaisuin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of aikakatkaisu (Kotus type 1/valo, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative aikakatkaisuni aikakatkaisuni accusative nom. aikakatkaisuni aikakatkaisuni gen. aikakatkaisuni genitive aikakatkaisuni aikakatkaisujeni partitive aikakatkaisuani aikakatkaisujani inessive aikakatkaisussani aikakatkaisuissani elative aikakatkaisustani aikakatkaisuistani illative aikakatkaisuuni aikakatkaisuihini adessive aikakatkaisullani aikakatkaisuillani ablative aikakatkaisultani aikakatkaisuiltani allative aikakatkaisulleni aikakatkaisuilleni essive aikakatkaisunani aikakatkaisuinani translative aikakatkaisukseni aikakatkaisuikseni abessive aikakatkaisuttani aikakatkaisuittani instructive — — comitative — aikakatkaisuineni second-person singular possessor singular plural nominative aikakatkaisusi aikakatkaisusi accusative nom. aikakatkaisusi aikakatkaisusi gen. aikakatkaisusi genitive aikakatkaisusi aikakatkaisujesi partitive aikakatkaisuasi aikakatkaisujasi inessive aikakatkaisussasi aikakatkaisuissasi elative aikakatkaisustasi aikakatkaisuistasi illative aikakatkaisuusi aikakatkaisuihisi adessive aikakatkaisullasi aikakatkaisuillasi ablative aikakatkaisultasi aikakatkaisuiltasi allative aikakatkaisullesi aikakatkaisuillesi essive aikakatkaisunasi aikakatkaisuinasi translative aikakatkaisuksesi aikakatkaisuiksesi abessive aikakatkaisuttasi aikakatkaisuittasi instructive — — comitative — aikakatkaisuinesi first-person plural possessor singular plural nominative aikakatkaisumme aikakatkaisumme accusative nom. aikakatkaisumme aikakatkaisumme gen. aikakatkaisumme genitive aikakatkaisumme aikakatkaisujemme partitive aikakatkaisuamme aikakatkaisujamme inessive aikakatkaisussamme aikakatkaisuissamme elative aikakatkaisustamme aikakatkaisuistamme illative aikakatkaisuumme aikakatkaisuihimme adessive aikakatkaisullamme aikakatkaisuillamme ablative aikakatkaisultamme aikakatkaisuiltamme allative aikakatkaisullemme aikakatkaisuillemme essive aikakatkaisunamme aikakatkaisuinamme translative aikakatkaisuksemme aikakatkaisuiksemme abessive aikakatkaisuttamme aikakatkaisuittamme instructive — — comitative — aikakatkaisuinemme second-person plural possessor singular plural nominative aikakatkaisunne aikakatkaisunne accusative nom. aikakatkaisunne aikakatkaisunne gen. aikakatkaisunne genitive aikakatkaisunne aikakatkaisujenne partitive aikakatkaisuanne aikakatkaisujanne inessive aikakatkaisussanne aikakatkaisuissanne elative aikakatkaisustanne aikakatkaisuistanne illative aikakatkaisuunne aikakatkaisuihinne adessive aikakatkaisullanne aikakatkaisuillanne ablative aikakatkaisultanne aikakatkaisuiltanne allative aikakatkaisullenne aikakatkaisuillenne essive aikakatkaisunanne aikakatkaisuinanne translative aikakatkaisuksenne aikakatkaisuiksenne abessive aikakatkaisuttanne aikakatkaisuittanne instructive — — comitative — aikakatkaisuinenne third-person possessor singular plural nominative aikakatkaisunsa aikakatkaisunsa accusative nom. aikakatkaisunsa aikakatkaisunsa gen. aikakatkaisunsa genitive aikakatkaisunsa aikakatkaisujensa partitive aikakatkaisuaan aikakatkaisuansa aikakatkaisujaan aikakatkaisujansa inessive aikakatkaisussaan aikakatkaisussansa aikakatkaisuissaan aikakatkaisuissansa elative aikakatkaisustaan aikakatkaisustansa aikakatkaisuistaan aikakatkaisuistansa illative aikakatkaisuunsa aikakatkaisuihinsa adessive aikakatkaisullaan aikakatkaisullansa aikakatkaisuillaan aikakatkaisuillansa ablative aikakatkaisultaan aikakatkaisultansa aikakatkaisuiltaan aikakatkaisuiltansa allative aikakatkaisulleen aikakatkaisullensa aikakatkaisuilleen aikakatkaisuillensa essive aikakatkaisunaan aikakatkaisunansa aikakatkaisuinaan aikakatkaisuinansa translative aikakatkaisukseen aikakatkaisuksensa aikakatkaisuikseen aikakatkaisuiksensa abessive aikakatkaisuttaan aikakatkaisuttansa aikakatkaisuittaan aikakatkaisuittansa instructive — — comitative — aikakatkaisuineen aikakatkaisuinensa

Further reading

• “aikakatkaisu”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02