diokeesi

Finnish

Etymology

Internationalism (see English diocese), ultimately from Late Latin diocēsis.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈdiokeːsi/, [ˈdio̞ˌk̟e̞ːs̠i]
• Rhymes: -eːsi
• Syllabification^(key): di‧o‧kee‧si

Noun

diokeesi

1. diocese (administrative division of the Roman Empire)
2. (rare) diocese, bishopric (region administered by a bishop)

Declension

Inflection of diokeesi (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative		diokeesi	diokeesit
genitive		diokeesin	diokeesien
partitive		diokeesiä	diokeesejä
illative		diokeesiin	diokeeseihin
		singular	plural
nominative		diokeesi	diokeesit
accusative	nom.	diokeesi	diokeesit
	gen.	diokeesin
genitive		diokeesin	diokeesien
partitive		diokeesiä	diokeesejä
inessive		diokeesissä	diokeeseissä
elative		diokeesistä	diokeeseistä
illative		diokeesiin	diokeeseihin
adessive		diokeesillä	diokeeseillä
ablative		diokeesiltä	diokeeseiltä
allative		diokeesille	diokeeseille
essive		diokeesinä	diokeeseinä
translative		diokeesiksi	diokeeseiksi
abessive		diokeesittä	diokeeseittä
instructive		—	diokeesein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of diokeesi (Kotus type 5/risti, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative diokeesini diokeesini accusative nom. diokeesini diokeesini gen. diokeesini genitive diokeesini diokeesieni partitive diokeesiäni diokeesejäni inessive diokeesissäni diokeeseissäni elative diokeesistäni diokeeseistäni illative diokeesiini diokeeseihini adessive diokeesilläni diokeeseilläni ablative diokeesiltäni diokeeseiltäni allative diokeesilleni diokeeseilleni essive diokeesinäni diokeeseinäni translative diokeesikseni diokeeseikseni abessive diokeesittäni diokeeseittäni instructive — — comitative — diokeeseineni second-person singular possessor singular plural nominative diokeesisi diokeesisi accusative nom. diokeesisi diokeesisi gen. diokeesisi genitive diokeesisi diokeesiesi partitive diokeesiäsi diokeesejäsi inessive diokeesissäsi diokeeseissäsi elative diokeesistäsi diokeeseistäsi illative diokeesiisi diokeeseihisi adessive diokeesilläsi diokeeseilläsi ablative diokeesiltäsi diokeeseiltäsi allative diokeesillesi diokeeseillesi essive diokeesinäsi diokeeseinäsi translative diokeesiksesi diokeeseiksesi abessive diokeesittäsi diokeeseittäsi instructive — — comitative — diokeeseinesi first-person plural possessor singular plural nominative diokeesimme diokeesimme accusative nom. diokeesimme diokeesimme gen. diokeesimme genitive diokeesimme diokeesiemme partitive diokeesiämme diokeesejämme inessive diokeesissämme diokeeseissämme elative diokeesistämme diokeeseistämme illative diokeesiimme diokeeseihimme adessive diokeesillämme diokeeseillämme ablative diokeesiltämme diokeeseiltämme allative diokeesillemme diokeeseillemme essive diokeesinämme diokeeseinämme translative diokeesiksemme diokeeseiksemme abessive diokeesittämme diokeeseittämme instructive — — comitative — diokeeseinemme second-person plural possessor singular plural nominative diokeesinne diokeesinne accusative nom. diokeesinne diokeesinne gen. diokeesinne genitive diokeesinne diokeesienne partitive diokeesiänne diokeesejänne inessive diokeesissänne diokeeseissänne elative diokeesistänne diokeeseistänne illative diokeesiinne diokeeseihinne adessive diokeesillänne diokeeseillänne ablative diokeesiltänne diokeeseiltänne allative diokeesillenne diokeeseillenne essive diokeesinänne diokeeseinänne translative diokeesiksenne diokeeseiksenne abessive diokeesittänne diokeeseittänne instructive — — comitative — diokeeseinenne third-person possessor singular plural nominative diokeesinsä diokeesinsä accusative nom. diokeesinsä diokeesinsä gen. diokeesinsä genitive diokeesinsä diokeesiensä partitive diokeesiään diokeesiänsä diokeesejään diokeesejänsä inessive diokeesissään diokeesissänsä diokeeseissään diokeeseissänsä elative diokeesistään diokeesistänsä diokeeseistään diokeeseistänsä illative diokeesiinsä diokeeseihinsä adessive diokeesillään diokeesillänsä diokeeseillään diokeeseillänsä ablative diokeesiltään diokeesiltänsä diokeeseiltään diokeeseiltänsä allative diokeesilleen diokeesillensä diokeeseilleen diokeeseillensä essive diokeesinään diokeesinänsä diokeeseinään diokeeseinänsä translative diokeesikseen diokeesiksensä diokeeseikseen diokeeseiksensä abessive diokeesittään diokeesittänsä diokeeseittään diokeeseittänsä instructive — — comitative — diokeeseineen diokeeseinensä

Synonyms

• (bishopric): hiippakunta