enimmäinen

Finnish

Etymology

enin +‎ -inen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈenimːæi̯nen/, [ˈe̞nimˌmæi̯ne̞n]
• Rhymes: -æinen
• Syllabification^(key): e‧nim‧mäi‧nen

Adjective

enimmäinen

1. (rare outside compounds) maximal

Usage notes

The adjective is now only really used in compounds in the form enimmäis-.

Declension

Inflection of enimmäinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		enimmäinen	enimmäiset
genitive		enimmäisen	enimmäisten enimmäisien
partitive		enimmäistä	enimmäisiä
illative		enimmäiseen	enimmäisiin
		singular	plural
nominative		enimmäinen	enimmäiset
accusative	nom.	enimmäinen	enimmäiset
	gen.	enimmäisen
genitive		enimmäisen	enimmäisten enimmäisien
partitive		enimmäistä	enimmäisiä
inessive		enimmäisessä	enimmäisissä
elative		enimmäisestä	enimmäisistä
illative		enimmäiseen	enimmäisiin
adessive		enimmäisellä	enimmäisillä
ablative		enimmäiseltä	enimmäisiltä
allative		enimmäiselle	enimmäisille
essive		enimmäisenä	enimmäisinä
translative		enimmäiseksi	enimmäisiksi
abessive		enimmäisettä	enimmäisittä
instructive		—	enimmäisin
comitative		—	enimmäisine

Possessive forms of enimmäinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative enimmäiseni enimmäiseni accusative nom. enimmäiseni enimmäiseni gen. enimmäiseni genitive enimmäiseni enimmäisteni enimmäisieni partitive enimmäistäni enimmäisiäni inessive enimmäisessäni enimmäisissäni elative enimmäisestäni enimmäisistäni illative enimmäiseeni enimmäisiini adessive enimmäiselläni enimmäisilläni ablative enimmäiseltäni enimmäisiltäni allative enimmäiselleni enimmäisilleni essive enimmäisenäni enimmäisinäni translative enimmäisekseni enimmäisikseni abessive enimmäisettäni enimmäisittäni instructive — — comitative — enimmäisineni second-person singular possessor singular plural nominative enimmäisesi enimmäisesi accusative nom. enimmäisesi enimmäisesi gen. enimmäisesi genitive enimmäisesi enimmäistesi enimmäisiesi partitive enimmäistäsi enimmäisiäsi inessive enimmäisessäsi enimmäisissäsi elative enimmäisestäsi enimmäisistäsi illative enimmäiseesi enimmäisiisi adessive enimmäiselläsi enimmäisilläsi ablative enimmäiseltäsi enimmäisiltäsi allative enimmäisellesi enimmäisillesi essive enimmäisenäsi enimmäisinäsi translative enimmäiseksesi enimmäisiksesi abessive enimmäisettäsi enimmäisittäsi instructive — — comitative — enimmäisinesi first-person plural possessor singular plural nominative enimmäisemme enimmäisemme accusative nom. enimmäisemme enimmäisemme gen. enimmäisemme genitive enimmäisemme enimmäistemme enimmäisiemme partitive enimmäistämme enimmäisiämme inessive enimmäisessämme enimmäisissämme elative enimmäisestämme enimmäisistämme illative enimmäiseemme enimmäisiimme adessive enimmäisellämme enimmäisillämme ablative enimmäiseltämme enimmäisiltämme allative enimmäisellemme enimmäisillemme essive enimmäisenämme enimmäisinämme translative enimmäiseksemme enimmäisiksemme abessive enimmäisettämme enimmäisittämme instructive — — comitative — enimmäisinemme second-person plural possessor singular plural nominative enimmäisenne enimmäisenne accusative nom. enimmäisenne enimmäisenne gen. enimmäisenne genitive enimmäisenne enimmäistenne enimmäisienne partitive enimmäistänne enimmäisiänne inessive enimmäisessänne enimmäisissänne elative enimmäisestänne enimmäisistänne illative enimmäiseenne enimmäisiinne adessive enimmäisellänne enimmäisillänne ablative enimmäiseltänne enimmäisiltänne allative enimmäisellenne enimmäisillenne essive enimmäisenänne enimmäisinänne translative enimmäiseksenne enimmäisiksenne abessive enimmäisettänne enimmäisittänne instructive — — comitative — enimmäisinenne third-person possessor singular plural nominative enimmäisensä enimmäisensä accusative nom. enimmäisensä enimmäisensä gen. enimmäisensä genitive enimmäisensä enimmäistensä enimmäisiensä partitive enimmäistään enimmäistänsä enimmäisiään enimmäisiänsä inessive enimmäisessään enimmäisessänsä enimmäisissään enimmäisissänsä elative enimmäisestään enimmäisestänsä enimmäisistään enimmäisistänsä illative enimmäiseensä enimmäisiinsä adessive enimmäisellään enimmäisellänsä enimmäisillään enimmäisillänsä ablative enimmäiseltään enimmäiseltänsä enimmäisiltään enimmäisiltänsä allative enimmäiselleen enimmäisellensä enimmäisilleen enimmäisillensä essive enimmäisenään enimmäisenänsä enimmäisinään enimmäisinänsä translative enimmäisekseen enimmäiseksensä enimmäisikseen enimmäisiksensä abessive enimmäisettään enimmäisettänsä enimmäisittään enimmäisittänsä instructive — — comitative — enimmäisineen enimmäisinensä

Adjective

enimmäinen

1. Misspelling of ensimmäinen.

Derived terms

• enimmäistää

 

compounds

• enimmäispääoma
• enimmäisraja

 

Anagrams

• nimeäminen