erkauttaa

Finnish

Etymology

erata +‎ -uttaa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈerkɑutːɑːˣ/, [ˈe̞rkɑ̝ˌut̪ːɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -utːɑː
• Syllabification^(key): er‧ka‧ut‧taa

Verb

erkauttaa

1. (transitive) to separate, to cause to diverge

Conjugation

Inflection of erkauttaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		erkautan	en erkauta	1st sing.	olen erkauttanut	en ole erkauttanut
2nd sing.		erkautat	et erkauta	2nd sing.	olet erkauttanut	et ole erkauttanut
3rd sing.		erkauttaa	ei erkauta	3rd sing.	on erkauttanut	ei ole erkauttanut
1st plur.		erkautamme	emme erkauta	1st plur.	olemme erkauttaneet	emme ole erkauttaneet
2nd plur.		erkautatte	ette erkauta	2nd plur.	olette erkauttaneet	ette ole erkauttaneet
3rd plur.		erkauttavat	eivät erkauta	3rd plur.	ovat erkauttaneet	eivät ole erkauttaneet
passive		erkautetaan	ei erkauteta	passive	on erkautettu	ei ole erkautettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		erkautin	en erkauttanut	1st sing.	olin erkauttanut	en ollut erkauttanut
2nd sing.		erkautit	et erkauttanut	2nd sing.	olit erkauttanut	et ollut erkauttanut
3rd sing.		erkautti	ei erkauttanut	3rd sing.	oli erkauttanut	ei ollut erkauttanut
1st plur.		erkautimme	emme erkauttaneet	1st plur.	olimme erkauttaneet	emme olleet erkauttaneet
2nd plur.		erkautitte	ette erkauttaneet	2nd plur.	olitte erkauttaneet	ette olleet erkauttaneet
3rd plur.		erkauttivat	eivät erkauttaneet	3rd plur.	olivat erkauttaneet	eivät olleet erkauttaneet
passive		erkautettiin	ei erkautettu	passive	oli erkautettu	ei ollut erkautettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		erkauttaisin	en erkauttaisi	1st sing.	olisin erkauttanut	en olisi erkauttanut
2nd sing.		erkauttaisit	et erkauttaisi	2nd sing.	olisit erkauttanut	et olisi erkauttanut
3rd sing.		erkauttaisi	ei erkauttaisi	3rd sing.	olisi erkauttanut	ei olisi erkauttanut
1st plur.		erkauttaisimme	emme erkauttaisi	1st plur.	olisimme erkauttaneet	emme olisi erkauttaneet
2nd plur.		erkauttaisitte	ette erkauttaisi	2nd plur.	olisitte erkauttaneet	ette olisi erkauttaneet
3rd plur.		erkauttaisivat	eivät erkauttaisi	3rd plur.	olisivat erkauttaneet	eivät olisi erkauttaneet
passive		erkautettaisiin	ei erkautettaisi	passive	olisi erkautettu	ei olisi erkautettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		erkauta	älä erkauta	2nd sing.	—	—
3rd sing.		erkauttakoon	älköön erkauttako	3rd sing.	olkoon erkauttanut	älköön olko erkauttanut
1st plur.		erkauttakaamme	älkäämme erkauttako	1st plur.	—	—
2nd plur.		erkauttakaa	älkää erkauttako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		erkauttakoot	älkööt erkauttako	3rd plur.	olkoot erkauttaneet	älkööt olko erkauttaneet
passive		erkautettakoon	älköön erkautettako	passive	olkoon erkautettu	älköön olko erkautettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		erkauttanen	en erkauttane	1st sing.	lienen erkauttanut	en liene erkauttanut
2nd sing.		erkauttanet	et erkauttane	2nd sing.	lienet erkauttanut	et liene erkauttanut
3rd sing.		erkauttanee	ei erkauttane	3rd sing.	lienee erkauttanut	ei liene erkauttanut
1st plur.		erkauttanemme	emme erkauttane	1st plur.	lienemme erkauttaneet	emme liene erkauttaneet
2nd plur.		erkauttanette	ette erkauttane	2nd plur.	lienette erkauttaneet	ette liene erkauttaneet
3rd plur.		erkauttanevat	eivät erkauttane	3rd plur.	lienevät erkauttaneet	eivät liene erkauttaneet
passive		erkautettaneen	ei erkautettane	passive	lienee erkautettu	ei liene erkautettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		erkauttaa		present	erkauttava	erkautettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st erkauttaakseni erkauttaaksemme 2nd erkauttaaksesi erkauttaaksenne 3rd erkauttaakseen erkauttaaksensa		past	erkauttanut	erkautettu
2nd	inessive2	erkauttaessa	erkautettaessa	agent3	erkauttama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st erkauttaessani erkauttaessamme 2nd erkauttaessasi erkauttaessanne 3rd erkauttaessaan erkauttaessansa		negative	erkauttamaton
	instructive	erkauttaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form erkauttaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	erkauttamassa	—
	elative	erkauttamasta	—
	illative	erkauttamaan	—
	adessive	erkauttamalla	—
	abessive	erkauttamatta	—
	instructive	erkauttaman	erkautettaman
4th4	verbal noun	erkauttaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st erkauttamaisillani erkauttamaisillamme 2nd erkauttamaisillasi erkauttamaisillanne 3rd erkauttamaisillaan erkauttamaisillansa

Related terms

• erkanee
• erkaantua