horsmittua

Finnish

Etymology

horsmi- +‎ -ttua

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhorsmitːuɑˣ/, [ˈho̞rs̠mit̪ˌt̪uɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uɑ
• Syllabification^(key): hors‧mit‧tu‧a

Verb

horsmittua (intransitive, rare)

1. to become overgrown with willowherbs

Conjugation

Inflection of horsmittua (Kotus type 52*C/sanoa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		horsmitun	en horsmitu	1st sing.	olen horsmittunut	en ole horsmittunut
2nd sing.		horsmitut	et horsmitu	2nd sing.	olet horsmittunut	et ole horsmittunut
3rd sing.		horsmittuu	ei horsmitu	3rd sing.	on horsmittunut	ei ole horsmittunut
1st plur.		horsmitumme	emme horsmitu	1st plur.	olemme horsmittuneet	emme ole horsmittuneet
2nd plur.		horsmitutte	ette horsmitu	2nd plur.	olette horsmittuneet	ette ole horsmittuneet
3rd plur.		horsmittuvat	eivät horsmitu	3rd plur.	ovat horsmittuneet	eivät ole horsmittuneet
passive		horsmitutaan	ei horsmituta	passive	on horsmituttu	ei ole horsmituttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		horsmituin	en horsmittunut	1st sing.	olin horsmittunut	en ollut horsmittunut
2nd sing.		horsmituit	et horsmittunut	2nd sing.	olit horsmittunut	et ollut horsmittunut
3rd sing.		horsmittui	ei horsmittunut	3rd sing.	oli horsmittunut	ei ollut horsmittunut
1st plur.		horsmituimme	emme horsmittuneet	1st plur.	olimme horsmittuneet	emme olleet horsmittuneet
2nd plur.		horsmituitte	ette horsmittuneet	2nd plur.	olitte horsmittuneet	ette olleet horsmittuneet
3rd plur.		horsmittuivat	eivät horsmittuneet	3rd plur.	olivat horsmittuneet	eivät olleet horsmittuneet
passive		horsmituttiin	ei horsmituttu	passive	oli horsmituttu	ei ollut horsmituttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		horsmittuisin	en horsmittuisi	1st sing.	olisin horsmittunut	en olisi horsmittunut
2nd sing.		horsmittuisit	et horsmittuisi	2nd sing.	olisit horsmittunut	et olisi horsmittunut
3rd sing.		horsmittuisi	ei horsmittuisi	3rd sing.	olisi horsmittunut	ei olisi horsmittunut
1st plur.		horsmittuisimme	emme horsmittuisi	1st plur.	olisimme horsmittuneet	emme olisi horsmittuneet
2nd plur.		horsmittuisitte	ette horsmittuisi	2nd plur.	olisitte horsmittuneet	ette olisi horsmittuneet
3rd plur.		horsmittuisivat	eivät horsmittuisi	3rd plur.	olisivat horsmittuneet	eivät olisi horsmittuneet
passive		horsmituttaisiin	ei horsmituttaisi	passive	olisi horsmituttu	ei olisi horsmituttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		horsmitu	älä horsmitu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		horsmittukoon	älköön horsmittuko	3rd sing.	olkoon horsmittunut	älköön olko horsmittunut
1st plur.		horsmittukaamme	älkäämme horsmittuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		horsmittukaa	älkää horsmittuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		horsmittukoot	älkööt horsmittuko	3rd plur.	olkoot horsmittuneet	älkööt olko horsmittuneet
passive		horsmituttakoon	älköön horsmituttako	passive	olkoon horsmituttu	älköön olko horsmituttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		horsmittunen	en horsmittune	1st sing.	lienen horsmittunut	en liene horsmittunut
2nd sing.		horsmittunet	et horsmittune	2nd sing.	lienet horsmittunut	et liene horsmittunut
3rd sing.		horsmittunee	ei horsmittune	3rd sing.	lienee horsmittunut	ei liene horsmittunut
1st plur.		horsmittunemme	emme horsmittune	1st plur.	lienemme horsmittuneet	emme liene horsmittuneet
2nd plur.		horsmittunette	ette horsmittune	2nd plur.	lienette horsmittuneet	ette liene horsmittuneet
3rd plur.		horsmittunevat	eivät horsmittune	3rd plur.	lienevät horsmittuneet	eivät liene horsmittuneet
passive		horsmituttaneen	ei horsmituttane	passive	lienee horsmituttu	ei liene horsmituttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		horsmittua		present	horsmittuva	horsmituttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st horsmittuakseni horsmittuaksemme 2nd horsmittuaksesi horsmittuaksenne 3rd horsmittuakseen horsmittuaksensa		past	horsmittunut	horsmituttu
2nd	inessive2	horsmittuessa	horsmituttaessa	agent3	horsmittuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st horsmittuessani horsmittuessamme 2nd horsmittuessasi horsmittuessanne 3rd horsmittuessaan horsmittuessansa		negative	horsmittumaton
	instructive	horsmittuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	horsmittumassa	—
	elative	horsmittumasta	—
	illative	horsmittumaan	—
	adessive	horsmittumalla	—
	abessive	horsmittumatta	—
	instructive	horsmittuman	horsmituttaman
4th4	verbal noun	horsmittuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st horsmittumaisillani horsmittumaisillamme 2nd horsmittumaisillasi horsmittumaisillanne 3rd horsmittumaisillaan horsmittumaisillansa