jäädä kiinni

Finnish

Etymology

jäädä (“to stay, remain”) + kiinni (“closed”)

Verb

jäädä kiinni (intransitive)

1. to get/be caught (for = elative, -ing = elative of the action noun or the third infinitive)

   Jäin kiinni ylinopeudesta.

   I got caught speeding.

   Jäin kiinni näpistelystä.

   I was caught for petty theft.

2. to get stuck (in = illative)

   Jäin kiinni lumeen keskellä katua.

   I got stuck in snow in the middle of the street.

Conjugation

Inflection of jäädä kiinni (Kotus type 63/saada, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		jään kiinni	en jää kiinni	1st sing.	olen jäänyt kiinni	en ole jäänyt kiinni
2nd sing.		jäät kiinni	et jää kiinni	2nd sing.	olet jäänyt kiinni	et ole jäänyt kiinni
3rd sing.		jää kiinni	ei jää kiinni	3rd sing.	on jäänyt kiinni	ei ole jäänyt kiinni
1st plur.		jäämme kiinni	emme jää kiinni	1st plur.	olemme jääneet kiinni	emme ole jääneet kiinni
2nd plur.		jäätte kiinni	ette jää kiinni	2nd plur.	olette jääneet kiinni	ette ole jääneet kiinni
3rd plur.		jäävät kiinni	eivät jää kiinni	3rd plur.	ovat jääneet kiinni	eivät ole jääneet kiinni
passive		jäädään kiinni	ei jäädä kiinni	passive	on jääty kiinni	ei ole jääty kiinni
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		jäin kiinni	en jäänyt kiinni	1st sing.	olin jäänyt kiinni	en ollut jäänyt kiinni
2nd sing.		jäit kiinni	et jäänyt kiinni	2nd sing.	olit jäänyt kiinni	et ollut jäänyt kiinni
3rd sing.		jäi kiinni	ei jäänyt kiinni	3rd sing.	oli jäänyt kiinni	ei ollut jäänyt kiinni
1st plur.		jäimme kiinni	emme jääneet kiinni	1st plur.	olimme jääneet kiinni	emme olleet jääneet kiinni
2nd plur.		jäitte kiinni	ette jääneet kiinni	2nd plur.	olitte jääneet kiinni	ette olleet jääneet kiinni
3rd plur.		jäivät kiinni	eivät jääneet kiinni	3rd plur.	olivat jääneet kiinni	eivät olleet jääneet kiinni
passive		jäätiin kiinni	ei jääty kiinni	passive	oli jääty kiinni	ei ollut jääty kiinni
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		jäisin kiinni	en jäisi kiinni	1st sing.	olisin jäänyt kiinni	en olisi jäänyt kiinni
2nd sing.		jäisit kiinni	et jäisi kiinni	2nd sing.	olisit jäänyt kiinni	et olisi jäänyt kiinni
3rd sing.		jäisi kiinni	ei jäisi kiinni	3rd sing.	olisi jäänyt kiinni	ei olisi jäänyt kiinni
1st plur.		jäisimme kiinni	emme jäisi kiinni	1st plur.	olisimme jääneet kiinni	emme olisi jääneet kiinni
2nd plur.		jäisitte kiinni	ette jäisi kiinni	2nd plur.	olisitte jääneet kiinni	ette olisi jääneet kiinni
3rd plur.		jäisivät kiinni	eivät jäisi kiinni	3rd plur.	olisivat jääneet kiinni	eivät olisi jääneet kiinni
passive		jäätäisiin kiinni	ei jäätäisi kiinni	passive	olisi jääty kiinni	ei olisi jääty kiinni
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		jää kiinni	älä jää kiinni	2nd sing.	—	—
3rd sing.		jääköön kiinni	älköön jääkö kiinni	3rd sing.	olkoon jäänyt kiinni	älköön olko jäänyt kiinni
1st plur.		jääkäämme kiinni	älkäämme jääkö kiinni	1st plur.	—	—
2nd plur.		jääkää kiinni	älkää jääkö kiinni	2nd plur.	—	—
3rd plur.		jääkööt kiinni	älkööt jääkö kiinni	3rd plur.	olkoot jääneet kiinni	älkööt olko jääneet kiinni
passive		jäätäköön kiinni	älköön jäätäkö kiinni	passive	olkoon jääty kiinni	älköön olko jääty kiinni
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		jäänen kiinni	en jääne kiinni	1st sing.	lienen jäänyt kiinni	en liene jäänyt kiinni
2nd sing.		jäänet kiinni	et jääne kiinni	2nd sing.	lienet jäänyt kiinni	et liene jäänyt kiinni
3rd sing.		jäänee kiinni	ei jääne kiinni	3rd sing.	lienee jäänyt kiinni	ei liene jäänyt kiinni
1st plur.		jäänemme kiinni	emme jääne kiinni	1st plur.	lienemme jääneet kiinni	emme liene jääneet kiinni
2nd plur.		jäänette kiinni	ette jääne kiinni	2nd plur.	lienette jääneet kiinni	ette liene jääneet kiinni
3rd plur.		jäänevät kiinni	eivät jääne kiinni	3rd plur.	lienevät jääneet kiinni	eivät liene jääneet kiinni
passive		jäätäneen kiinni	ei jäätäne kiinni	passive	lienee jääty kiinni	ei liene jääty kiinni
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		jäädä kiinni		present	kiinni jäävä	kiinni jäätävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st jäädäkseni kiinni jäädäksemme kiinni 2nd jäädäksesi kiinni jäädäksenne kiinni 3rd jäädäkseen kiinni jäädäksensä kiinni		past	kiinni jäänyt	kiinni jääty
2nd	inessive2	jäädessä kiinni	jäätäessä kiinni	agent3	kiinni jäämä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st jäädessäni kiinni jäädessämme kiinni 2nd jäädessäsi kiinni jäädessänne kiinni 3rd jäädessään kiinni jäädessänsä kiinni		negative	kiinni jäämätön
	instructive	jääden kiinni	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	jäämässä kiinni	—
	elative	jäämästä kiinni	—
	illative	jäämään kiinni	—
	adessive	jäämällä kiinni	—
	abessive	jäämättä kiinni	—
	instructive	jäämän kiinni	jäätämän kiinni
4th4	verbal noun	jääminen kiinni
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st jäämäisilläni kiinni jäämäisillämme kiinni 2nd jäämäisilläsi kiinni jäämäisillänne kiinni 3rd jäämäisillään kiinni jäämäisillänsä kiinni

Derived terms

• jäädä kiinni itse teossa