jaotella

Finnish

Etymology

From jaottaa +‎ -ella.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈjɑotelːɑˣ/, [ˈjɑ̝o̞ˌt̪e̞lːɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -elːɑ
• Syllabification^(key): ja‧o‧tel‧la

Verb

jaotella

1. (transitive) to divide
2. (transitive) to categorize, break down

Conjugation

Inflection of jaotella (Kotus type 67*C/tulla, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		jaottelen	en jaottele	1st sing.	olen jaotellut	en ole jaotellut
2nd sing.		jaottelet	et jaottele	2nd sing.	olet jaotellut	et ole jaotellut
3rd sing.		jaottelee	ei jaottele	3rd sing.	on jaotellut	ei ole jaotellut
1st plur.		jaottelemme	emme jaottele	1st plur.	olemme jaotelleet	emme ole jaotelleet
2nd plur.		jaottelette	ette jaottele	2nd plur.	olette jaotelleet	ette ole jaotelleet
3rd plur.		jaottelevat	eivät jaottele	3rd plur.	ovat jaotelleet	eivät ole jaotelleet
passive		jaotellaan	ei jaotella	passive	on jaoteltu	ei ole jaoteltu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		jaottelin	en jaotellut	1st sing.	olin jaotellut	en ollut jaotellut
2nd sing.		jaottelit	et jaotellut	2nd sing.	olit jaotellut	et ollut jaotellut
3rd sing.		jaotteli	ei jaotellut	3rd sing.	oli jaotellut	ei ollut jaotellut
1st plur.		jaottelimme	emme jaotelleet	1st plur.	olimme jaotelleet	emme olleet jaotelleet
2nd plur.		jaottelitte	ette jaotelleet	2nd plur.	olitte jaotelleet	ette olleet jaotelleet
3rd plur.		jaottelivat	eivät jaotelleet	3rd plur.	olivat jaotelleet	eivät olleet jaotelleet
passive		jaoteltiin	ei jaoteltu	passive	oli jaoteltu	ei ollut jaoteltu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		jaottelisin	en jaottelisi	1st sing.	olisin jaotellut	en olisi jaotellut
2nd sing.		jaottelisit	et jaottelisi	2nd sing.	olisit jaotellut	et olisi jaotellut
3rd sing.		jaottelisi	ei jaottelisi	3rd sing.	olisi jaotellut	ei olisi jaotellut
1st plur.		jaottelisimme	emme jaottelisi	1st plur.	olisimme jaotelleet	emme olisi jaotelleet
2nd plur.		jaottelisitte	ette jaottelisi	2nd plur.	olisitte jaotelleet	ette olisi jaotelleet
3rd plur.		jaottelisivat	eivät jaottelisi	3rd plur.	olisivat jaotelleet	eivät olisi jaotelleet
passive		jaoteltaisiin	ei jaoteltaisi	passive	olisi jaoteltu	ei olisi jaoteltu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		jaottele	älä jaottele	2nd sing.	—	—
3rd sing.		jaotelkoon	älköön jaotelko	3rd sing.	olkoon jaotellut	älköön olko jaotellut
1st plur.		jaotelkaamme	älkäämme jaotelko	1st plur.	—	—
2nd plur.		jaotelkaa	älkää jaotelko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		jaotelkoot	älkööt jaotelko	3rd plur.	olkoot jaotelleet	älkööt olko jaotelleet
passive		jaoteltakoon	älköön jaoteltako	passive	olkoon jaoteltu	älköön olko jaoteltu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		jaotellen	en jaotelle	1st sing.	lienen jaotellut	en liene jaotellut
2nd sing.		jaotellet	et jaotelle	2nd sing.	lienet jaotellut	et liene jaotellut
3rd sing.		jaotellee	ei jaotelle	3rd sing.	lienee jaotellut	ei liene jaotellut
1st plur.		jaotellemme	emme jaotelle	1st plur.	lienemme jaotelleet	emme liene jaotelleet
2nd plur.		jaotellette	ette jaotelle	2nd plur.	lienette jaotelleet	ette liene jaotelleet
3rd plur.		jaotellevat	eivät jaotelle	3rd plur.	lienevät jaotelleet	eivät liene jaotelleet
passive		jaoteltaneen	ei jaoteltane	passive	lienee jaoteltu	ei liene jaoteltu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		jaotella		present	jaotteleva	jaoteltava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st jaotellakseni jaotellaksemme 2nd jaotellaksesi jaotellaksenne 3rd jaotellakseen jaotellaksensa		past	jaotellut	jaoteltu
2nd	inessive2	jaotellessa	jaoteltaessa	agent3	jaottelema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st jaotellessani jaotellessamme 2nd jaotellessasi jaotellessanne 3rd jaotellessaan jaotellessansa		negative	jaottelematon
	instructive	jaotellen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	jaottelemassa	—
	elative	jaottelemasta	—
	illative	jaottelemaan	—
	adessive	jaottelemalla	—
	abessive	jaottelematta	—
	instructive	jaotteleman	jaoteltaman
4th4	verbal noun	jaotteleminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st jaottelemaisillani jaottelemaisillamme 2nd jaottelemaisillasi jaottelemaisillanne 3rd jaottelemaisillaan jaottelemaisillansa

Derived terms

• jaotteleminen
• jaottelu

 

Further reading

• “jaotella”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02