jumalasuhde

Finnish

Etymology

Jumala (“God”) +‎ suhde (“relationship”)

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈjumɑlɑˌsuhdeˣ/, [ˈjumɑ̝lɑ̝ˌs̠uxde̞(ʔ)]
• Rhymes: -uhde
• Syllabification^(key): ju‧ma‧la‧suh‧de

Noun

jumalasuhde

1. (religion) relationship with God

Declension

Inflection of jumalasuhde (Kotus type 48*F/hame, t-d gradation)
nominative		jumalasuhde	jumalasuhteet
genitive		jumalasuhteen	jumalasuhteiden jumalasuhteitten
partitive		jumalasuhdetta	jumalasuhteita
illative		jumalasuhteeseen	jumalasuhteisiin jumalasuhteihin
		singular	plural
nominative		jumalasuhde	jumalasuhteet
accusative	nom.	jumalasuhde	jumalasuhteet
	gen.	jumalasuhteen
genitive		jumalasuhteen	jumalasuhteiden jumalasuhteitten
partitive		jumalasuhdetta	jumalasuhteita
inessive		jumalasuhteessa	jumalasuhteissa
elative		jumalasuhteesta	jumalasuhteista
illative		jumalasuhteeseen	jumalasuhteisiin jumalasuhteihin
adessive		jumalasuhteella	jumalasuhteilla
ablative		jumalasuhteelta	jumalasuhteilta
allative		jumalasuhteelle	jumalasuhteille
essive		jumalasuhteena	jumalasuhteina
translative		jumalasuhteeksi	jumalasuhteiksi
abessive		jumalasuhteetta	jumalasuhteitta
instructive		—	jumalasuhtein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of jumalasuhde (Kotus type 48*F/hame, t-d gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative jumalasuhteeni jumalasuhteeni accusative nom. jumalasuhteeni jumalasuhteeni gen. jumalasuhteeni genitive jumalasuhteeni jumalasuhteideni jumalasuhteitteni partitive jumalasuhdettani jumalasuhteitani inessive jumalasuhteessani jumalasuhteissani elative jumalasuhteestani jumalasuhteistani illative jumalasuhteeseeni jumalasuhteisiini jumalasuhteihini adessive jumalasuhteellani jumalasuhteillani ablative jumalasuhteeltani jumalasuhteiltani allative jumalasuhteelleni jumalasuhteilleni essive jumalasuhteenani jumalasuhteinani translative jumalasuhteekseni jumalasuhteikseni abessive jumalasuhteettani jumalasuhteittani instructive — — comitative — jumalasuhteineni second-person singular possessor singular plural nominative jumalasuhteesi jumalasuhteesi accusative nom. jumalasuhteesi jumalasuhteesi gen. jumalasuhteesi genitive jumalasuhteesi jumalasuhteidesi jumalasuhteittesi partitive jumalasuhdettasi jumalasuhteitasi inessive jumalasuhteessasi jumalasuhteissasi elative jumalasuhteestasi jumalasuhteistasi illative jumalasuhteeseesi jumalasuhteisiisi jumalasuhteihisi adessive jumalasuhteellasi jumalasuhteillasi ablative jumalasuhteeltasi jumalasuhteiltasi allative jumalasuhteellesi jumalasuhteillesi essive jumalasuhteenasi jumalasuhteinasi translative jumalasuhteeksesi jumalasuhteiksesi abessive jumalasuhteettasi jumalasuhteittasi instructive — — comitative — jumalasuhteinesi first-person plural possessor singular plural nominative jumalasuhteemme jumalasuhteemme accusative nom. jumalasuhteemme jumalasuhteemme gen. jumalasuhteemme genitive jumalasuhteemme jumalasuhteidemme jumalasuhteittemme partitive jumalasuhdettamme jumalasuhteitamme inessive jumalasuhteessamme jumalasuhteissamme elative jumalasuhteestamme jumalasuhteistamme illative jumalasuhteeseemme jumalasuhteisiimme jumalasuhteihimme adessive jumalasuhteellamme jumalasuhteillamme ablative jumalasuhteeltamme jumalasuhteiltamme allative jumalasuhteellemme jumalasuhteillemme essive jumalasuhteenamme jumalasuhteinamme translative jumalasuhteeksemme jumalasuhteiksemme abessive jumalasuhteettamme jumalasuhteittamme instructive — — comitative — jumalasuhteinemme second-person plural possessor singular plural nominative jumalasuhteenne jumalasuhteenne accusative nom. jumalasuhteenne jumalasuhteenne gen. jumalasuhteenne genitive jumalasuhteenne jumalasuhteidenne jumalasuhteittenne partitive jumalasuhdettanne jumalasuhteitanne inessive jumalasuhteessanne jumalasuhteissanne elative jumalasuhteestanne jumalasuhteistanne illative jumalasuhteeseenne jumalasuhteisiinne jumalasuhteihinne adessive jumalasuhteellanne jumalasuhteillanne ablative jumalasuhteeltanne jumalasuhteiltanne allative jumalasuhteellenne jumalasuhteillenne essive jumalasuhteenanne jumalasuhteinanne translative jumalasuhteeksenne jumalasuhteiksenne abessive jumalasuhteettanne jumalasuhteittanne instructive — — comitative — jumalasuhteinenne third-person possessor singular plural nominative jumalasuhteensa jumalasuhteensa accusative nom. jumalasuhteensa jumalasuhteensa gen. jumalasuhteensa genitive jumalasuhteensa jumalasuhteidensa jumalasuhteittensa partitive jumalasuhdettaan jumalasuhdettansa jumalasuhteitaan jumalasuhteitansa inessive jumalasuhteessaan jumalasuhteessansa jumalasuhteissaan jumalasuhteissansa elative jumalasuhteestaan jumalasuhteestansa jumalasuhteistaan jumalasuhteistansa illative jumalasuhteeseensa jumalasuhteisiinsa jumalasuhteihinsa adessive jumalasuhteellaan jumalasuhteellansa jumalasuhteillaan jumalasuhteillansa ablative jumalasuhteeltaan jumalasuhteeltansa jumalasuhteiltaan jumalasuhteiltansa allative jumalasuhteelleen jumalasuhteellensa jumalasuhteilleen jumalasuhteillensa essive jumalasuhteenaan jumalasuhteenansa jumalasuhteinaan jumalasuhteinansa translative jumalasuhteekseen jumalasuhteeksensa jumalasuhteikseen jumalasuhteiksensa abessive jumalasuhteettaan jumalasuhteettansa jumalasuhteittaan jumalasuhteittansa instructive — — comitative — jumalasuhteineen jumalasuhteinensa

Further reading

• “jumalasuhde”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02