kiintää

Finnish

Etymology

Probably a back-formation from kiintyä.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkiːntæːˣ/, [ˈk̟iːn̪t̪æː(ʔ)]
• Rhymes: -iːntæː
• Syllabification^(key): kiin‧tää

Verb

kiintää

1. (dialectal or poetic) to fasten, to keep attached or touching to something else

Conjugation

Inflection of kiintää (Kotus type 54*J/huutaa, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiinnän	en kiinnä	1st sing.	olen kiintänyt	en ole kiintänyt
2nd sing.		kiinnät	et kiinnä	2nd sing.	olet kiintänyt	et ole kiintänyt
3rd sing.		kiintää	ei kiinnä	3rd sing.	on kiintänyt	ei ole kiintänyt
1st plur.		kiinnämme	emme kiinnä	1st plur.	olemme kiintäneet	emme ole kiintäneet
2nd plur.		kiinnätte	ette kiinnä	2nd plur.	olette kiintäneet	ette ole kiintäneet
3rd plur.		kiintävät	eivät kiinnä	3rd plur.	ovat kiintäneet	eivät ole kiintäneet
passive		kiinnetään	ei kiinnetä	passive	on kiinnetty	ei ole kiinnetty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiinsin	en kiintänyt	1st sing.	olin kiintänyt	en ollut kiintänyt
2nd sing.		kiinsit	et kiintänyt	2nd sing.	olit kiintänyt	et ollut kiintänyt
3rd sing.		kiinsi	ei kiintänyt	3rd sing.	oli kiintänyt	ei ollut kiintänyt
1st plur.		kiinsimme	emme kiintäneet	1st plur.	olimme kiintäneet	emme olleet kiintäneet
2nd plur.		kiinsitte	ette kiintäneet	2nd plur.	olitte kiintäneet	ette olleet kiintäneet
3rd plur.		kiinsivät	eivät kiintäneet	3rd plur.	olivat kiintäneet	eivät olleet kiintäneet
passive		kiinnettiin	ei kiinnetty	passive	oli kiinnetty	ei ollut kiinnetty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiintäisin	en kiintäisi	1st sing.	olisin kiintänyt	en olisi kiintänyt
2nd sing.		kiintäisit	et kiintäisi	2nd sing.	olisit kiintänyt	et olisi kiintänyt
3rd sing.		kiintäisi	ei kiintäisi	3rd sing.	olisi kiintänyt	ei olisi kiintänyt
1st plur.		kiintäisimme	emme kiintäisi	1st plur.	olisimme kiintäneet	emme olisi kiintäneet
2nd plur.		kiintäisitte	ette kiintäisi	2nd plur.	olisitte kiintäneet	ette olisi kiintäneet
3rd plur.		kiintäisivät	eivät kiintäisi	3rd plur.	olisivat kiintäneet	eivät olisi kiintäneet
passive		kiinnettäisiin	ei kiinnettäisi	passive	olisi kiinnetty	ei olisi kiinnetty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kiinnä	älä kiinnä	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kiintäköön	älköön kiintäkö	3rd sing.	olkoon kiintänyt	älköön olko kiintänyt
1st plur.		kiintäkäämme	älkäämme kiintäkö	1st plur.	—	—
2nd plur.		kiintäkää	älkää kiintäkö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kiintäkööt	älkööt kiintäkö	3rd plur.	olkoot kiintäneet	älkööt olko kiintäneet
passive		kiinnettäköön	älköön kiinnettäkö	passive	olkoon kiinnetty	älköön olko kiinnetty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiintänen	en kiintäne	1st sing.	lienen kiintänyt	en liene kiintänyt
2nd sing.		kiintänet	et kiintäne	2nd sing.	lienet kiintänyt	et liene kiintänyt
3rd sing.		kiintänee	ei kiintäne	3rd sing.	lienee kiintänyt	ei liene kiintänyt
1st plur.		kiintänemme	emme kiintäne	1st plur.	lienemme kiintäneet	emme liene kiintäneet
2nd plur.		kiintänette	ette kiintäne	2nd plur.	lienette kiintäneet	ette liene kiintäneet
3rd plur.		kiintänevät	eivät kiintäne	3rd plur.	lienevät kiintäneet	eivät liene kiintäneet
passive		kiinnettäneen	ei kiinnettäne	passive	lienee kiinnetty	ei liene kiinnetty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kiintää		present	kiintävä	kiinnettävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kiintääkseni kiintääksemme 2nd kiintääksesi kiintääksenne 3rd kiintääkseen kiintääksensä		past	kiintänyt	kiinnetty
2nd	inessive2	kiintäessä	kiinnettäessä	agent3	kiintämä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kiintäessäni kiintäessämme 2nd kiintäessäsi kiintäessänne 3rd kiintäessään kiintäessänsä		negative	kiintämätön
	instructive	kiintäen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form kiintää does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	kiintämässä	—
	elative	kiintämästä	—
	illative	kiintämään	—
	adessive	kiintämällä	—
	abessive	kiintämättä	—
	instructive	kiintämän	kiinnettämän
4th4	verbal noun	kiintäminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kiintämäisilläni kiintämäisillämme 2nd kiintämäisilläsi kiintämäisillänne 3rd kiintämäisillään kiintämäisillänsä