kirjakeeli

Ingrian

Etymology

From kirja (“book”) +‎ keeli (“language”). Akin to Finnish kirjakieli and Estonian kirjakeel.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈkirjɑˌkeːli/, [ˈkirjəˌkeːlʲ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈkirjɑˌkeːli/, [ˈkirjɑˌke̝ːlʲi]
• Rhymes: -eːlʲ, -eːli
• Hyphenation: kir‧ja‧kee‧li

Noun

kirjakeeli

1. literary language
   • 1936, V. I. Junus, Iƶoran Keelen Grammatikka‎^[1], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 12:

     Neet viimäiset format oo (soo), ее (tee) ja öö (öö) ono otettu kirjakeelee, sentää ku neet format ollaa enemmän tuttavat kaikille iƶoroille.

     These last forms oo (soo), ee (tee) and öö (öö) were taken into the literary language, because these forms are more recognisable to all Izhorians.

Declension

Declension of kirjakeeli (type 5/keeli, no gradation)
	singular	plural
nominative	kirjakeeli	kirjakeelet
genitive	kirjakeelen	kirjakeeliin, kirjakeelilöin
partitive	kirjakeeltä, kirjakeelt	kirjakeeliä, kirjakeelilöjä
illative	kirjakeelee	kirjakeelii, kirjakeelilöihe
inessive	kirjakeelees	kirjakeeliis, kirjakeelilöis
elative	kirjakeelest	kirjakeelist, kirjakeelilöist
allative	kirjakeelelle	kirjakeelille, kirjakeelilöille
adessive	kirjakeeleel	kirjakeeliil, kirjakeelilöil
ablative	kirjakeelelt	kirjakeelilt, kirjakeelilöilt
translative	kirjakeeleks	kirjakeeliks, kirjakeelilöiks
essive	kirjakeelennä, kirjakeeleen	kirjakeelinnä, kirjakeelilöinnä, kirjakeeliin, kirjakeelilöin
exessive1)	kirjakeelent	kirjakeelint, kirjakeelilöint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Coordinate terms

• läkkämyskeeli (“spoken language”)