mieleenjohtuma

Finnish

Etymology

mieleen +‎ johtuma

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈmie̯leːnˌjohtumɑ/, [ˈmie̞̯le̞ːnˌjo̞xt̪umɑ̝]
• Rhymes: -ohtumɑ
• Syllabification^(key): mie‧leen‧joh‧tu‧ma

Noun

mieleenjohtuma

1. thought, fancy, whim

Declension

Inflection of mieleenjohtuma (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative		mieleenjohtuma	mieleenjohtumat
genitive		mieleenjohtuman	mieleenjohtumien
partitive		mieleenjohtumaa	mieleenjohtumia
illative		mieleenjohtumaan	mieleenjohtumiin
		singular	plural
nominative		mieleenjohtuma	mieleenjohtumat
accusative	nom.	mieleenjohtuma	mieleenjohtumat
	gen.	mieleenjohtuman
genitive		mieleenjohtuman	mieleenjohtumien mieleenjohtumainrare
partitive		mieleenjohtumaa	mieleenjohtumia
inessive		mieleenjohtumassa	mieleenjohtumissa
elative		mieleenjohtumasta	mieleenjohtumista
illative		mieleenjohtumaan	mieleenjohtumiin
adessive		mieleenjohtumalla	mieleenjohtumilla
ablative		mieleenjohtumalta	mieleenjohtumilta
allative		mieleenjohtumalle	mieleenjohtumille
essive		mieleenjohtumana	mieleenjohtumina
translative		mieleenjohtumaksi	mieleenjohtumiksi
abessive		mieleenjohtumatta	mieleenjohtumitta
instructive		—	mieleenjohtumin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of mieleenjohtuma (Kotus type 10/koira, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative mieleenjohtumani mieleenjohtumani accusative nom. mieleenjohtumani mieleenjohtumani gen. mieleenjohtumani genitive mieleenjohtumani mieleenjohtumieni mieleenjohtumainirare partitive mieleenjohtumaani mieleenjohtumiani inessive mieleenjohtumassani mieleenjohtumissani elative mieleenjohtumastani mieleenjohtumistani illative mieleenjohtumaani mieleenjohtumiini adessive mieleenjohtumallani mieleenjohtumillani ablative mieleenjohtumaltani mieleenjohtumiltani allative mieleenjohtumalleni mieleenjohtumilleni essive mieleenjohtumanani mieleenjohtuminani translative mieleenjohtumakseni mieleenjohtumikseni abessive mieleenjohtumattani mieleenjohtumittani instructive — — comitative — mieleenjohtumineni second-person singular possessor singular plural nominative mieleenjohtumasi mieleenjohtumasi accusative nom. mieleenjohtumasi mieleenjohtumasi gen. mieleenjohtumasi genitive mieleenjohtumasi mieleenjohtumiesi mieleenjohtumaisirare partitive mieleenjohtumaasi mieleenjohtumiasi inessive mieleenjohtumassasi mieleenjohtumissasi elative mieleenjohtumastasi mieleenjohtumistasi illative mieleenjohtumaasi mieleenjohtumiisi adessive mieleenjohtumallasi mieleenjohtumillasi ablative mieleenjohtumaltasi mieleenjohtumiltasi allative mieleenjohtumallesi mieleenjohtumillesi essive mieleenjohtumanasi mieleenjohtuminasi translative mieleenjohtumaksesi mieleenjohtumiksesi abessive mieleenjohtumattasi mieleenjohtumittasi instructive — — comitative — mieleenjohtuminesi first-person plural possessor singular plural nominative mieleenjohtumamme mieleenjohtumamme accusative nom. mieleenjohtumamme mieleenjohtumamme gen. mieleenjohtumamme genitive mieleenjohtumamme mieleenjohtumiemme mieleenjohtumaimmerare partitive mieleenjohtumaamme mieleenjohtumiamme inessive mieleenjohtumassamme mieleenjohtumissamme elative mieleenjohtumastamme mieleenjohtumistamme illative mieleenjohtumaamme mieleenjohtumiimme adessive mieleenjohtumallamme mieleenjohtumillamme ablative mieleenjohtumaltamme mieleenjohtumiltamme allative mieleenjohtumallemme mieleenjohtumillemme essive mieleenjohtumanamme mieleenjohtuminamme translative mieleenjohtumaksemme mieleenjohtumiksemme abessive mieleenjohtumattamme mieleenjohtumittamme instructive — — comitative — mieleenjohtuminemme second-person plural possessor singular plural nominative mieleenjohtumanne mieleenjohtumanne accusative nom. mieleenjohtumanne mieleenjohtumanne gen. mieleenjohtumanne genitive mieleenjohtumanne mieleenjohtumienne mieleenjohtumainnerare partitive mieleenjohtumaanne mieleenjohtumianne inessive mieleenjohtumassanne mieleenjohtumissanne elative mieleenjohtumastanne mieleenjohtumistanne illative mieleenjohtumaanne mieleenjohtumiinne adessive mieleenjohtumallanne mieleenjohtumillanne ablative mieleenjohtumaltanne mieleenjohtumiltanne allative mieleenjohtumallenne mieleenjohtumillenne essive mieleenjohtumananne mieleenjohtuminanne translative mieleenjohtumaksenne mieleenjohtumiksenne abessive mieleenjohtumattanne mieleenjohtumittanne instructive — — comitative — mieleenjohtuminenne third-person possessor singular plural nominative mieleenjohtumansa mieleenjohtumansa accusative nom. mieleenjohtumansa mieleenjohtumansa gen. mieleenjohtumansa genitive mieleenjohtumansa mieleenjohtumiensa mieleenjohtumainsarare partitive mieleenjohtumaansa mieleenjohtumiaan mieleenjohtumiansa inessive mieleenjohtumassaan mieleenjohtumassansa mieleenjohtumissaan mieleenjohtumissansa elative mieleenjohtumastaan mieleenjohtumastansa mieleenjohtumistaan mieleenjohtumistansa illative mieleenjohtumaansa mieleenjohtumiinsa adessive mieleenjohtumallaan mieleenjohtumallansa mieleenjohtumillaan mieleenjohtumillansa ablative mieleenjohtumaltaan mieleenjohtumaltansa mieleenjohtumiltaan mieleenjohtumiltansa allative mieleenjohtumalleen mieleenjohtumallensa mieleenjohtumilleen mieleenjohtumillensa essive mieleenjohtumanaan mieleenjohtumanansa mieleenjohtuminaan mieleenjohtuminansa translative mieleenjohtumakseen mieleenjohtumaksensa mieleenjohtumikseen mieleenjohtumiksensa abessive mieleenjohtumattaan mieleenjohtumattansa mieleenjohtumittaan mieleenjohtumittansa instructive — — comitative — mieleenjohtumineen mieleenjohtuminensa

Further reading

• “mieleenjohtuma”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03