monipaikkainen

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

moni +‎ paikka +‎ -inen

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈmoniˌpɑi̯kːɑi̯nen/, [ˈmo̞niˌpɑ̝i̯kːɑ̝i̯ne̞n]
  • Rhymes: -ɑikːɑinen
  • Syllabification(key): mo‧ni‧paik‧kai‧nen

Adjective[edit]

monipaikkainen

  1. multilocational

Declension[edit]

Inflection of monipaikkainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative monipaikkainen monipaikkaiset
genitive monipaikkaisen monipaikkaisten
monipaikkaisien
partitive monipaikkaista monipaikkaisia
illative monipaikkaiseen monipaikkaisiin
singular plural
nominative monipaikkainen monipaikkaiset
accusative nom. monipaikkainen monipaikkaiset
gen. monipaikkaisen
genitive monipaikkaisen monipaikkaisten
monipaikkaisien
partitive monipaikkaista monipaikkaisia
inessive monipaikkaisessa monipaikkaisissa
elative monipaikkaisesta monipaikkaisista
illative monipaikkaiseen monipaikkaisiin
adessive monipaikkaisella monipaikkaisilla
ablative monipaikkaiselta monipaikkaisilta
allative monipaikkaiselle monipaikkaisille
essive monipaikkaisena monipaikkaisina
translative monipaikkaiseksi monipaikkaisiksi
abessive monipaikkaisetta monipaikkaisitta
instructive monipaikkaisin
comitative monipaikkaisine
Possessive forms of monipaikkainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative monipaikkaiseni monipaikkaiseni
accusative nom. monipaikkaiseni monipaikkaiseni
gen. monipaikkaiseni
genitive monipaikkaiseni monipaikkaisteni
monipaikkaisieni
partitive monipaikkaistani monipaikkaisiani
inessive monipaikkaisessani monipaikkaisissani
elative monipaikkaisestani monipaikkaisistani
illative monipaikkaiseeni monipaikkaisiini
adessive monipaikkaisellani monipaikkaisillani
ablative monipaikkaiseltani monipaikkaisiltani
allative monipaikkaiselleni monipaikkaisilleni
essive monipaikkaisenani monipaikkaisinani
translative monipaikkaisekseni monipaikkaisikseni
abessive monipaikkaisettani monipaikkaisittani
instructive
comitative monipaikkaisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative monipaikkaisesi monipaikkaisesi
accusative nom. monipaikkaisesi monipaikkaisesi
gen. monipaikkaisesi
genitive monipaikkaisesi monipaikkaistesi
monipaikkaisiesi
partitive monipaikkaistasi monipaikkaisiasi
inessive monipaikkaisessasi monipaikkaisissasi
elative monipaikkaisestasi monipaikkaisistasi
illative monipaikkaiseesi monipaikkaisiisi
adessive monipaikkaisellasi monipaikkaisillasi
ablative monipaikkaiseltasi monipaikkaisiltasi
allative monipaikkaisellesi monipaikkaisillesi
essive monipaikkaisenasi monipaikkaisinasi
translative monipaikkaiseksesi monipaikkaisiksesi
abessive monipaikkaisettasi monipaikkaisittasi
instructive
comitative monipaikkaisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative monipaikkaisemme monipaikkaisemme
accusative nom. monipaikkaisemme monipaikkaisemme
gen. monipaikkaisemme
genitive monipaikkaisemme monipaikkaistemme
monipaikkaisiemme
partitive monipaikkaistamme monipaikkaisiamme
inessive monipaikkaisessamme monipaikkaisissamme
elative monipaikkaisestamme monipaikkaisistamme
illative monipaikkaiseemme monipaikkaisiimme
adessive monipaikkaisellamme monipaikkaisillamme
ablative monipaikkaiseltamme monipaikkaisiltamme
allative monipaikkaisellemme monipaikkaisillemme
essive monipaikkaisenamme monipaikkaisinamme
translative monipaikkaiseksemme monipaikkaisiksemme
abessive monipaikkaisettamme monipaikkaisittamme
instructive
comitative monipaikkaisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative monipaikkaisenne monipaikkaisenne
accusative nom. monipaikkaisenne monipaikkaisenne
gen. monipaikkaisenne
genitive monipaikkaisenne monipaikkaistenne
monipaikkaisienne
partitive monipaikkaistanne monipaikkaisianne
inessive monipaikkaisessanne monipaikkaisissanne
elative monipaikkaisestanne monipaikkaisistanne
illative monipaikkaiseenne monipaikkaisiinne
adessive monipaikkaisellanne monipaikkaisillanne
ablative monipaikkaiseltanne monipaikkaisiltanne
allative monipaikkaisellenne monipaikkaisillenne
essive monipaikkaisenanne monipaikkaisinanne
translative monipaikkaiseksenne monipaikkaisiksenne
abessive monipaikkaisettanne monipaikkaisittanne
instructive
comitative monipaikkaisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative monipaikkaisensa monipaikkaisensa
accusative nom. monipaikkaisensa monipaikkaisensa
gen. monipaikkaisensa
genitive monipaikkaisensa monipaikkaistensa
monipaikkaisiensa
partitive monipaikkaistaan
monipaikkaistansa
monipaikkaisiaan
monipaikkaisiansa
inessive monipaikkaisessaan
monipaikkaisessansa
monipaikkaisissaan
monipaikkaisissansa
elative monipaikkaisestaan
monipaikkaisestansa
monipaikkaisistaan
monipaikkaisistansa
illative monipaikkaiseensa monipaikkaisiinsa
adessive monipaikkaisellaan
monipaikkaisellansa
monipaikkaisillaan
monipaikkaisillansa
ablative monipaikkaiseltaan
monipaikkaiseltansa
monipaikkaisiltaan
monipaikkaisiltansa
allative monipaikkaiselleen
monipaikkaisellensa
monipaikkaisilleen
monipaikkaisillensa
essive monipaikkaisenaan
monipaikkaisenansa
monipaikkaisinaan
monipaikkaisinansa
translative monipaikkaisekseen
monipaikkaiseksensa
monipaikkaisikseen
monipaikkaisiksensa
abessive monipaikkaisettaan
monipaikkaisettansa
monipaikkaisittaan
monipaikkaisittansa
instructive
comitative monipaikkaisineen
monipaikkaisinensa

Further reading[edit]