noruttaa

Finnish

Etymology

norua +‎ -ttaa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈnorutːɑːˣ/, [ˈno̞rut̪ːɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -orutːɑː
• Syllabification^(key): no‧rut‧taa

Verb

noruttaa

1. (transitive) to trickle

Conjugation

Inflection of noruttaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		norutan	en noruta	1st sing.	olen noruttanut	en ole noruttanut
2nd sing.		norutat	et noruta	2nd sing.	olet noruttanut	et ole noruttanut
3rd sing.		noruttaa	ei noruta	3rd sing.	on noruttanut	ei ole noruttanut
1st plur.		norutamme	emme noruta	1st plur.	olemme noruttaneet	emme ole noruttaneet
2nd plur.		norutatte	ette noruta	2nd plur.	olette noruttaneet	ette ole noruttaneet
3rd plur.		noruttavat	eivät noruta	3rd plur.	ovat noruttaneet	eivät ole noruttaneet
passive		norutetaan	ei noruteta	passive	on norutettu	ei ole norutettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		norutin	en noruttanut	1st sing.	olin noruttanut	en ollut noruttanut
2nd sing.		norutit	et noruttanut	2nd sing.	olit noruttanut	et ollut noruttanut
3rd sing.		norutti	ei noruttanut	3rd sing.	oli noruttanut	ei ollut noruttanut
1st plur.		norutimme	emme noruttaneet	1st plur.	olimme noruttaneet	emme olleet noruttaneet
2nd plur.		norutitte	ette noruttaneet	2nd plur.	olitte noruttaneet	ette olleet noruttaneet
3rd plur.		noruttivat	eivät noruttaneet	3rd plur.	olivat noruttaneet	eivät olleet noruttaneet
passive		norutettiin	ei norutettu	passive	oli norutettu	ei ollut norutettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		noruttaisin	en noruttaisi	1st sing.	olisin noruttanut	en olisi noruttanut
2nd sing.		noruttaisit	et noruttaisi	2nd sing.	olisit noruttanut	et olisi noruttanut
3rd sing.		noruttaisi	ei noruttaisi	3rd sing.	olisi noruttanut	ei olisi noruttanut
1st plur.		noruttaisimme	emme noruttaisi	1st plur.	olisimme noruttaneet	emme olisi noruttaneet
2nd plur.		noruttaisitte	ette noruttaisi	2nd plur.	olisitte noruttaneet	ette olisi noruttaneet
3rd plur.		noruttaisivat	eivät noruttaisi	3rd plur.	olisivat noruttaneet	eivät olisi noruttaneet
passive		norutettaisiin	ei norutettaisi	passive	olisi norutettu	ei olisi norutettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		noruta	älä noruta	2nd sing.	—	—
3rd sing.		noruttakoon	älköön noruttako	3rd sing.	olkoon noruttanut	älköön olko noruttanut
1st plur.		noruttakaamme	älkäämme noruttako	1st plur.	—	—
2nd plur.		noruttakaa	älkää noruttako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		noruttakoot	älkööt noruttako	3rd plur.	olkoot noruttaneet	älkööt olko noruttaneet
passive		norutettakoon	älköön norutettako	passive	olkoon norutettu	älköön olko norutettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		noruttanen	en noruttane	1st sing.	lienen noruttanut	en liene noruttanut
2nd sing.		noruttanet	et noruttane	2nd sing.	lienet noruttanut	et liene noruttanut
3rd sing.		noruttanee	ei noruttane	3rd sing.	lienee noruttanut	ei liene noruttanut
1st plur.		noruttanemme	emme noruttane	1st plur.	lienemme noruttaneet	emme liene noruttaneet
2nd plur.		noruttanette	ette noruttane	2nd plur.	lienette noruttaneet	ette liene noruttaneet
3rd plur.		noruttanevat	eivät noruttane	3rd plur.	lienevät noruttaneet	eivät liene noruttaneet
passive		norutettaneen	ei norutettane	passive	lienee norutettu	ei liene norutettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		noruttaa		present	noruttava	norutettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st noruttaakseni noruttaaksemme 2nd noruttaaksesi noruttaaksenne 3rd noruttaakseen noruttaaksensa		past	noruttanut	norutettu
2nd	inessive2	noruttaessa	norutettaessa	agent3	noruttama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st noruttaessani noruttaessamme 2nd noruttaessasi noruttaessanne 3rd noruttaessaan noruttaessansa		negative	noruttamaton
	instructive	noruttaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form noruttaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	noruttamassa	—
	elative	noruttamasta	—
	illative	noruttamaan	—
	adessive	noruttamalla	—
	abessive	noruttamatta	—
	instructive	noruttaman	norutettaman
4th4	verbal noun	noruttaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st noruttamaisillani noruttamaisillamme 2nd noruttamaisillasi noruttamaisillanne 3rd noruttamaisillaan noruttamaisillansa