oikeuskäytäntö

Finnish

Etymology

oikeus +‎ käytäntö

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈoi̯keusˌkæy̯tæntø/, [ˈo̞i̯k̟e̞us̠ˌk̟æy̯t̪æn̪t̪ø̞]
• Rhymes: -æytæntø
• Syllabification^(key): oi‧ke‧us‧käy‧tän‧tö

Noun

oikeuskäytäntö

1. (law) case law

Declension

Inflection of oikeuskäytäntö (Kotus type 1*J/valo, nt-nn gradation)
nominative		oikeuskäytäntö	oikeuskäytännöt
genitive		oikeuskäytännön	oikeuskäytäntöjen
partitive		oikeuskäytäntöä	oikeuskäytäntöjä
illative		oikeuskäytäntöön	oikeuskäytäntöihin
		singular	plural
nominative		oikeuskäytäntö	oikeuskäytännöt
accusative	nom.	oikeuskäytäntö	oikeuskäytännöt
	gen.	oikeuskäytännön
genitive		oikeuskäytännön	oikeuskäytäntöjen
partitive		oikeuskäytäntöä	oikeuskäytäntöjä
inessive		oikeuskäytännössä	oikeuskäytännöissä
elative		oikeuskäytännöstä	oikeuskäytännöistä
illative		oikeuskäytäntöön	oikeuskäytäntöihin
adessive		oikeuskäytännöllä	oikeuskäytännöillä
ablative		oikeuskäytännöltä	oikeuskäytännöiltä
allative		oikeuskäytännölle	oikeuskäytännöille
essive		oikeuskäytäntönä	oikeuskäytäntöinä
translative		oikeuskäytännöksi	oikeuskäytännöiksi
abessive		oikeuskäytännöttä	oikeuskäytännöittä
instructive		—	oikeuskäytännöin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of oikeuskäytäntö (Kotus type 1*J/valo, nt-nn gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative oikeuskäytäntöni oikeuskäytäntöni accusative nom. oikeuskäytäntöni oikeuskäytäntöni gen. oikeuskäytäntöni genitive oikeuskäytäntöni oikeuskäytäntöjeni partitive oikeuskäytäntöäni oikeuskäytäntöjäni inessive oikeuskäytännössäni oikeuskäytännöissäni elative oikeuskäytännöstäni oikeuskäytännöistäni illative oikeuskäytäntööni oikeuskäytäntöihini adessive oikeuskäytännölläni oikeuskäytännöilläni ablative oikeuskäytännöltäni oikeuskäytännöiltäni allative oikeuskäytännölleni oikeuskäytännöilleni essive oikeuskäytäntönäni oikeuskäytäntöinäni translative oikeuskäytännökseni oikeuskäytännöikseni abessive oikeuskäytännöttäni oikeuskäytännöittäni instructive — — comitative — oikeuskäytäntöineni second-person singular possessor singular plural nominative oikeuskäytäntösi oikeuskäytäntösi accusative nom. oikeuskäytäntösi oikeuskäytäntösi gen. oikeuskäytäntösi genitive oikeuskäytäntösi oikeuskäytäntöjesi partitive oikeuskäytäntöäsi oikeuskäytäntöjäsi inessive oikeuskäytännössäsi oikeuskäytännöissäsi elative oikeuskäytännöstäsi oikeuskäytännöistäsi illative oikeuskäytäntöösi oikeuskäytäntöihisi adessive oikeuskäytännölläsi oikeuskäytännöilläsi ablative oikeuskäytännöltäsi oikeuskäytännöiltäsi allative oikeuskäytännöllesi oikeuskäytännöillesi essive oikeuskäytäntönäsi oikeuskäytäntöinäsi translative oikeuskäytännöksesi oikeuskäytännöiksesi abessive oikeuskäytännöttäsi oikeuskäytännöittäsi instructive — — comitative — oikeuskäytäntöinesi first-person plural possessor singular plural nominative oikeuskäytäntömme oikeuskäytäntömme accusative nom. oikeuskäytäntömme oikeuskäytäntömme gen. oikeuskäytäntömme genitive oikeuskäytäntömme oikeuskäytäntöjemme partitive oikeuskäytäntöämme oikeuskäytäntöjämme inessive oikeuskäytännössämme oikeuskäytännöissämme elative oikeuskäytännöstämme oikeuskäytännöistämme illative oikeuskäytäntöömme oikeuskäytäntöihimme adessive oikeuskäytännöllämme oikeuskäytännöillämme ablative oikeuskäytännöltämme oikeuskäytännöiltämme allative oikeuskäytännöllemme oikeuskäytännöillemme essive oikeuskäytäntönämme oikeuskäytäntöinämme translative oikeuskäytännöksemme oikeuskäytännöiksemme abessive oikeuskäytännöttämme oikeuskäytännöittämme instructive — — comitative — oikeuskäytäntöinemme second-person plural possessor singular plural nominative oikeuskäytäntönne oikeuskäytäntönne accusative nom. oikeuskäytäntönne oikeuskäytäntönne gen. oikeuskäytäntönne genitive oikeuskäytäntönne oikeuskäytäntöjenne partitive oikeuskäytäntöänne oikeuskäytäntöjänne inessive oikeuskäytännössänne oikeuskäytännöissänne elative oikeuskäytännöstänne oikeuskäytännöistänne illative oikeuskäytäntöönne oikeuskäytäntöihinne adessive oikeuskäytännöllänne oikeuskäytännöillänne ablative oikeuskäytännöltänne oikeuskäytännöiltänne allative oikeuskäytännöllenne oikeuskäytännöillenne essive oikeuskäytäntönänne oikeuskäytäntöinänne translative oikeuskäytännöksenne oikeuskäytännöiksenne abessive oikeuskäytännöttänne oikeuskäytännöittänne instructive — — comitative — oikeuskäytäntöinenne third-person possessor singular plural nominative oikeuskäytäntönsä oikeuskäytäntönsä accusative nom. oikeuskäytäntönsä oikeuskäytäntönsä gen. oikeuskäytäntönsä genitive oikeuskäytäntönsä oikeuskäytäntöjensä partitive oikeuskäytäntöään oikeuskäytäntöänsä oikeuskäytäntöjään oikeuskäytäntöjänsä inessive oikeuskäytännössään oikeuskäytännössänsä oikeuskäytännöissään oikeuskäytännöissänsä elative oikeuskäytännöstään oikeuskäytännöstänsä oikeuskäytännöistään oikeuskäytännöistänsä illative oikeuskäytäntöönsä oikeuskäytäntöihinsä adessive oikeuskäytännöllään oikeuskäytännöllänsä oikeuskäytännöillään oikeuskäytännöillänsä ablative oikeuskäytännöltään oikeuskäytännöltänsä oikeuskäytännöiltään oikeuskäytännöiltänsä allative oikeuskäytännölleen oikeuskäytännöllensä oikeuskäytännöilleen oikeuskäytännöillensä essive oikeuskäytäntönään oikeuskäytäntönänsä oikeuskäytäntöinään oikeuskäytäntöinänsä translative oikeuskäytännökseen oikeuskäytännöksensä oikeuskäytännöikseen oikeuskäytännöiksensä abessive oikeuskäytännöttään oikeuskäytännöttänsä oikeuskäytännöittään oikeuskäytännöittänsä instructive — — comitative — oikeuskäytäntöineen oikeuskäytäntöinensä

Further reading

• “oikeuskäytäntö”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03