oikeustuomio

Finnish

Etymology

oikeus +‎ tuomio

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈoi̯keusˌtuo̯mio/, [ˈo̞i̯k̟e̞us̠ˌtuo̞̯mio̞]
• Rhymes: -uomio
• Syllabification^(key): oi‧ke‧us‧tuo‧mi‧o

Noun

oikeustuomio

1. judgment given by a court

Declension

Inflection of oikeustuomio (Kotus type 3/valtio, no gradation)
nominative		oikeustuomio	oikeustuomiot
genitive		oikeustuomion	oikeustuomioiden oikeustuomioitten
partitive		oikeustuomiota	oikeustuomioita
illative		oikeustuomioon	oikeustuomioihin
		singular	plural
nominative		oikeustuomio	oikeustuomiot
accusative	nom.	oikeustuomio	oikeustuomiot
	gen.	oikeustuomion
genitive		oikeustuomion	oikeustuomioiden oikeustuomioitten
partitive		oikeustuomiota	oikeustuomioita
inessive		oikeustuomiossa	oikeustuomioissa
elative		oikeustuomiosta	oikeustuomioista
illative		oikeustuomioon	oikeustuomioihin
adessive		oikeustuomiolla	oikeustuomioilla
ablative		oikeustuomiolta	oikeustuomioilta
allative		oikeustuomiolle	oikeustuomioille
essive		oikeustuomiona	oikeustuomioina
translative		oikeustuomioksi	oikeustuomioiksi
abessive		oikeustuomiotta	oikeustuomioitta
instructive		—	oikeustuomioin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of oikeustuomio (Kotus type 3/valtio, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative oikeustuomioni oikeustuomioni accusative nom. oikeustuomioni oikeustuomioni gen. oikeustuomioni genitive oikeustuomioni oikeustuomioideni oikeustuomioitteni partitive oikeustuomiotani oikeustuomioitani inessive oikeustuomiossani oikeustuomioissani elative oikeustuomiostani oikeustuomioistani illative oikeustuomiooni oikeustuomioihini adessive oikeustuomiollani oikeustuomioillani ablative oikeustuomioltani oikeustuomioiltani allative oikeustuomiolleni oikeustuomioilleni essive oikeustuomionani oikeustuomioinani translative oikeustuomiokseni oikeustuomioikseni abessive oikeustuomiottani oikeustuomioittani instructive — — comitative — oikeustuomioineni second-person singular possessor singular plural nominative oikeustuomiosi oikeustuomiosi accusative nom. oikeustuomiosi oikeustuomiosi gen. oikeustuomiosi genitive oikeustuomiosi oikeustuomioidesi oikeustuomioittesi partitive oikeustuomiotasi oikeustuomioitasi inessive oikeustuomiossasi oikeustuomioissasi elative oikeustuomiostasi oikeustuomioistasi illative oikeustuomioosi oikeustuomioihisi adessive oikeustuomiollasi oikeustuomioillasi ablative oikeustuomioltasi oikeustuomioiltasi allative oikeustuomiollesi oikeustuomioillesi essive oikeustuomionasi oikeustuomioinasi translative oikeustuomioksesi oikeustuomioiksesi abessive oikeustuomiottasi oikeustuomioittasi instructive — — comitative — oikeustuomioinesi first-person plural possessor singular plural nominative oikeustuomiomme oikeustuomiomme accusative nom. oikeustuomiomme oikeustuomiomme gen. oikeustuomiomme genitive oikeustuomiomme oikeustuomioidemme oikeustuomioittemme partitive oikeustuomiotamme oikeustuomioitamme inessive oikeustuomiossamme oikeustuomioissamme elative oikeustuomiostamme oikeustuomioistamme illative oikeustuomioomme oikeustuomioihimme adessive oikeustuomiollamme oikeustuomioillamme ablative oikeustuomioltamme oikeustuomioiltamme allative oikeustuomiollemme oikeustuomioillemme essive oikeustuomionamme oikeustuomioinamme translative oikeustuomioksemme oikeustuomioiksemme abessive oikeustuomiottamme oikeustuomioittamme instructive — — comitative — oikeustuomioinemme second-person plural possessor singular plural nominative oikeustuomionne oikeustuomionne accusative nom. oikeustuomionne oikeustuomionne gen. oikeustuomionne genitive oikeustuomionne oikeustuomioidenne oikeustuomioittenne partitive oikeustuomiotanne oikeustuomioitanne inessive oikeustuomiossanne oikeustuomioissanne elative oikeustuomiostanne oikeustuomioistanne illative oikeustuomioonne oikeustuomioihinne adessive oikeustuomiollanne oikeustuomioillanne ablative oikeustuomioltanne oikeustuomioiltanne allative oikeustuomiollenne oikeustuomioillenne essive oikeustuomionanne oikeustuomioinanne translative oikeustuomioksenne oikeustuomioiksenne abessive oikeustuomiottanne oikeustuomioittanne instructive — — comitative — oikeustuomioinenne third-person possessor singular plural nominative oikeustuomionsa oikeustuomionsa accusative nom. oikeustuomionsa oikeustuomionsa gen. oikeustuomionsa genitive oikeustuomionsa oikeustuomioidensa oikeustuomioittensa partitive oikeustuomiotaan oikeustuomiotansa oikeustuomioitaan oikeustuomioitansa inessive oikeustuomiossaan oikeustuomiossansa oikeustuomioissaan oikeustuomioissansa elative oikeustuomiostaan oikeustuomiostansa oikeustuomioistaan oikeustuomioistansa illative oikeustuomioonsa oikeustuomioihinsa adessive oikeustuomiollaan oikeustuomiollansa oikeustuomioillaan oikeustuomioillansa ablative oikeustuomioltaan oikeustuomioltansa oikeustuomioiltaan oikeustuomioiltansa allative oikeustuomiolleen oikeustuomiollensa oikeustuomioilleen oikeustuomioillensa essive oikeustuomionaan oikeustuomionansa oikeustuomioinaan oikeustuomioinansa translative oikeustuomiokseen oikeustuomioksensa oikeustuomioikseen oikeustuomioiksensa abessive oikeustuomiottaan oikeustuomiottansa oikeustuomioittaan oikeustuomioittansa instructive — — comitative — oikeustuomioineen oikeustuomioinensa