pidin

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈpidin/, [ˈpidin]
• Rhymes: -idin
• Syllabification^(key): pi‧din

Etymology 1

pitää (“to hold”) +‎ -in

Noun

pidin

1. holder, bracket

Declension

Inflection of pidin (Kotus type 33*F/kytkin, t-d gradation)
nominative		pidin	pitimet
genitive		pitimen	pitimien pidinten
partitive		pidintä	pitimiä
illative		pitimeen	pitimiin
		singular	plural
nominative		pidin	pitimet
accusative	nom.	pidin	pitimet
	gen.	pitimen
genitive		pitimen	pitimien pidinten
partitive		pidintä	pitimiä
inessive		pitimessä	pitimissä
elative		pitimestä	pitimistä
illative		pitimeen	pitimiin
adessive		pitimellä	pitimillä
ablative		pitimeltä	pitimiltä
allative		pitimelle	pitimille
essive		pitimenä	pitiminä
translative		pitimeksi	pitimiksi
abessive		pitimettä	pitimittä
instructive		—	pitimin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of pidin (Kotus type 33*F/kytkin, t-d gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative pitimeni pitimeni accusative nom. pitimeni pitimeni gen. pitimeni genitive pitimeni pitimieni pidinteni partitive pidintäni pitimiäni inessive pitimessäni pitimissäni elative pitimestäni pitimistäni illative pitimeeni pitimiini adessive pitimelläni pitimilläni ablative pitimeltäni pitimiltäni allative pitimelleni pitimilleni essive pitimenäni pitiminäni translative pitimekseni pitimikseni abessive pitimettäni pitimittäni instructive — — comitative — pitimineni second-person singular possessor singular plural nominative pitimesi pitimesi accusative nom. pitimesi pitimesi gen. pitimesi genitive pitimesi pitimiesi pidintesi partitive pidintäsi pitimiäsi inessive pitimessäsi pitimissäsi elative pitimestäsi pitimistäsi illative pitimeesi pitimiisi adessive pitimelläsi pitimilläsi ablative pitimeltäsi pitimiltäsi allative pitimellesi pitimillesi essive pitimenäsi pitiminäsi translative pitimeksesi pitimiksesi abessive pitimettäsi pitimittäsi instructive — — comitative — pitiminesi first-person plural possessor singular plural nominative pitimemme pitimemme accusative nom. pitimemme pitimemme gen. pitimemme genitive pitimemme pitimiemme pidintemme partitive pidintämme pitimiämme inessive pitimessämme pitimissämme elative pitimestämme pitimistämme illative pitimeemme pitimiimme adessive pitimellämme pitimillämme ablative pitimeltämme pitimiltämme allative pitimellemme pitimillemme essive pitimenämme pitiminämme translative pitimeksemme pitimiksemme abessive pitimettämme pitimittämme instructive — — comitative — pitiminemme second-person plural possessor singular plural nominative pitimenne pitimenne accusative nom. pitimenne pitimenne gen. pitimenne genitive pitimenne pitimienne pidintenne partitive pidintänne pitimiänne inessive pitimessänne pitimissänne elative pitimestänne pitimistänne illative pitimeenne pitimiinne adessive pitimellänne pitimillänne ablative pitimeltänne pitimiltänne allative pitimellenne pitimillenne essive pitimenänne pitiminänne translative pitimeksenne pitimiksenne abessive pitimettänne pitimittänne instructive — — comitative — pitiminenne third-person possessor singular plural nominative pitimensä pitimensä accusative nom. pitimensä pitimensä gen. pitimensä genitive pitimensä pitimiensä pidintensä partitive pidintään pidintänsä pitimiään pitimiänsä inessive pitimessään pitimessänsä pitimissään pitimissänsä elative pitimestään pitimestänsä pitimistään pitimistänsä illative pitimeensä pitimiinsä adessive pitimellään pitimellänsä pitimillään pitimillänsä ablative pitimeltään pitimeltänsä pitimiltään pitimiltänsä allative pitimelleen pitimellensä pitimilleen pitimillensä essive pitimenään pitimenänsä pitiminään pitiminänsä translative pitimekseen pitimeksensä pitimikseen pitimiksensä abessive pitimettään pitimettänsä pitimittään pitimittänsä instructive — — comitative — pitimineen pitiminensä

Derived terms

compounds

• hengenpidin
• hihanpidin
• kieltenpidin
• kiinnipidin
• kuulanpidin
• kynttilänpidin
• lampunpidin
• solmionpidin
• teränpidin

 

Further reading

• “pidin”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Verb

pidin

1. first-person singular past indicative of pitää

Anagrams

• dipin