pilkku

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

pilkka (“mark”) +‎ -u; first adopted to mean "comma" by Finnish physician and translator Erik Alexander Ingman in 1844.

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈpilkːu/, [ˈpilkːu]
  • Rhymes: -ilkːu
  • Syllabification(key): pilk‧ku

Noun[edit]

Finnish Wikipedia has an article on:
Wikipedia fi

pilkku

  1. comma (punctuation mark ,)
  2. (mathematics) dot (symbol , used for separating the fractional part of a decimal number from the whole part)
  3. spot, dot (small spot or mark)
  4. (slang) hashish (cannabis extract)
  5. (colloquial) last call
  6. (colloquial, soccer) penalty mark; thence: penalty kick, penalty shot
  7. (mathematics) prime (symbol ′, as in x′)

Usage notes[edit]

In English-speaking countries dot ( . ) is used to separate decimals from the whole part and comma (, ) to separate powers of three, whereas in Finland along with most of continental Europe, the comma is used as the decimal marker. Due to English influence, in speech the "decimal comma" is sometimes read as piste (“dot”).

Declension[edit]

Inflection of pilkku (Kotus type 1*A/valo, kk-k gradation)
nominative pilkku pilkut
genitive pilkun pilkkujen
partitive pilkkua pilkkuja
illative pilkkuun pilkkuihin
singular plural
nominative pilkku pilkut
accusative nom. pilkku pilkut
gen. pilkun
genitive pilkun pilkkujen
partitive pilkkua pilkkuja
inessive pilkussa pilkuissa
elative pilkusta pilkuista
illative pilkkuun pilkkuihin
adessive pilkulla pilkuilla
ablative pilkulta pilkuilta
allative pilkulle pilkuille
essive pilkkuna pilkkuina
translative pilkuksi pilkuiksi
abessive pilkutta pilkuitta
instructive — pilkuin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of pilkku (Kotus type 1*A/valo, kk-k gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative pilkkuni pilkkuni
accusative nom. pilkkuni pilkkuni
gen. pilkkuni
genitive pilkkuni pilkkujeni
partitive pilkkuani pilkkujani
inessive pilkussani pilkuissani
elative pilkustani pilkuistani
illative pilkkuuni pilkkuihini
adessive pilkullani pilkuillani
ablative pilkultani pilkuiltani
allative pilkulleni pilkuilleni
essive pilkkunani pilkkuinani
translative pilkukseni pilkuikseni
abessive pilkuttani pilkuittani
instructive — —
comitative — pilkkuineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative pilkkusi pilkkusi
accusative nom. pilkkusi pilkkusi
gen. pilkkusi
genitive pilkkusi pilkkujesi
partitive pilkkuasi pilkkujasi
inessive pilkussasi pilkuissasi
elative pilkustasi pilkuistasi
illative pilkkuusi pilkkuihisi
adessive pilkullasi pilkuillasi
ablative pilkultasi pilkuiltasi
allative pilkullesi pilkuillesi
essive pilkkunasi pilkkuinasi
translative pilkuksesi pilkuiksesi
abessive pilkuttasi pilkuittasi
instructive — —
comitative — pilkkuinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative pilkkumme pilkkumme
accusative nom. pilkkumme pilkkumme
gen. pilkkumme
genitive pilkkumme pilkkujemme
partitive pilkkuamme pilkkujamme
inessive pilkussamme pilkuissamme
elative pilkustamme pilkuistamme
illative pilkkuumme pilkkuihimme
adessive pilkullamme pilkuillamme
ablative pilkultamme pilkuiltamme
allative pilkullemme pilkuillemme
essive pilkkunamme pilkkuinamme
translative pilkuksemme pilkuiksemme
abessive pilkuttamme pilkuittamme
instructive — —
comitative — pilkkuinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative pilkkunne pilkkunne
accusative nom. pilkkunne pilkkunne
gen. pilkkunne
genitive pilkkunne pilkkujenne
partitive pilkkuanne pilkkujanne
inessive pilkussanne pilkuissanne
elative pilkustanne pilkuistanne
illative pilkkuunne pilkkuihinne
adessive pilkullanne pilkuillanne
ablative pilkultanne pilkuiltanne
allative pilkullenne pilkuillenne
essive pilkkunanne pilkkuinanne
translative pilkuksenne pilkuiksenne
abessive pilkuttanne pilkuittanne
instructive — —
comitative — pilkkuinenne
third-person possessor
singular plural
nominative pilkkunsa pilkkunsa
accusative nom. pilkkunsa pilkkunsa
gen. pilkkunsa
genitive pilkkunsa pilkkujensa
partitive pilkkuaan
pilkkuansa 		pilkkujaan
pilkkujansa
inessive pilkussaan
pilkussansa 		pilkuissaan
pilkuissansa
elative pilkustaan
pilkustansa 		pilkuistaan
pilkuistansa
illative pilkkuunsa pilkkuihinsa
adessive pilkullaan
pilkullansa 		pilkuillaan
pilkuillansa
ablative pilkultaan
pilkultansa 		pilkuiltaan
pilkuiltansa
allative pilkulleen
pilkullensa 		pilkuilleen
pilkuillensa
essive pilkkunaan
pilkkunansa 		pilkkuinaan
pilkkuinansa
translative pilkukseen
pilkuksensa 		pilkuikseen
pilkuiksensa
abessive pilkuttaan
pilkuttansa 		pilkuittaan
pilkuittansa
instructive — —
comitative — pilkkuineen
pilkkuinensa

Synonyms[edit]

Derived terms[edit]

compounds

Related terms[edit]

Further reading[edit]

Ingrian[edit]

Etymology[edit]

Cognates include Finnish pilkku and dialectal Estonian pilg.

Pronunciation[edit]

Noun[edit]

pilkku

  1. piece of material
  2. spot, mark (on an animal)

Declension[edit]

Declension of pilkku (type 4/koivu, kk-k gradation)
singular plural
nominative pilkku pilkut
genitive pilkun pilkkuin, pilkkuloin
partitive pilkkua pilkkuja, pilkkuloja
illative pilkkuu pilkkui, pilkkuloihe
inessive pilkuus pilkuis, pilkkulois
elative pilkust pilkuist, pilkkuloist
allative pilkulle pilkuille, pilkkuloille
adessive pilkuul pilkuil, pilkkuloil
ablative pilkult pilkuilt, pilkkuloilt
translative pilkuks pilkuiks, pilkkuloiks
essive pilkkunna, pilkkuun pilkkuinna, pilkkuloinna, pilkkuin, pilkkuloin
exessive1) pilkkunt pilkkuint, pilkkuloint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References[edit]

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 408
Retrieved from "https://en.wiktionary.org/w/index.php?title=pilkku&oldid=78854809"