reaalikoe

Finnish

Etymology

reaali- +‎ koe

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈreɑːliˌkoeˣ/, [ˈre̞ɑ̝ːliˌko̞e̞(ʔ)]
• Rhymes: -oe
• Syllabification^(key): re‧aa‧li‧ko‧e

Noun

reaalikoe

1. a part of the Finnish matriculation exam testing knowledge in a reaaliaine (historically one exam for multiple distinct academic subjects, but now one exam per subject)

Declension

Inflection of reaalikoe (Kotus type 48*D/hame, k-∅ gradation)
nominative		reaalikoe	reaalikokeet
genitive		reaalikokeen	reaalikokeiden reaalikokeitten
partitive		reaalikoetta	reaalikokeita
illative		reaalikokeeseen	reaalikokeisiin reaalikokeihin
		singular	plural
nominative		reaalikoe	reaalikokeet
accusative	nom.	reaalikoe	reaalikokeet
	gen.	reaalikokeen
genitive		reaalikokeen	reaalikokeiden reaalikokeitten
partitive		reaalikoetta	reaalikokeita
inessive		reaalikokeessa	reaalikokeissa
elative		reaalikokeesta	reaalikokeista
illative		reaalikokeeseen	reaalikokeisiin reaalikokeihin
adessive		reaalikokeella	reaalikokeilla
ablative		reaalikokeelta	reaalikokeilta
allative		reaalikokeelle	reaalikokeille
essive		reaalikokeena	reaalikokeina
translative		reaalikokeeksi	reaalikokeiksi
abessive		reaalikokeetta	reaalikokeitta
instructive		—	reaalikokein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of reaalikoe (Kotus type 48*D/hame, k-∅ gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative reaalikokeeni reaalikokeeni accusative nom. reaalikokeeni reaalikokeeni gen. reaalikokeeni genitive reaalikokeeni reaalikokeideni reaalikokeitteni partitive reaalikoettani reaalikokeitani inessive reaalikokeessani reaalikokeissani elative reaalikokeestani reaalikokeistani illative reaalikokeeseeni reaalikokeisiini reaalikokeihini adessive reaalikokeellani reaalikokeillani ablative reaalikokeeltani reaalikokeiltani allative reaalikokeelleni reaalikokeilleni essive reaalikokeenani reaalikokeinani translative reaalikokeekseni reaalikokeikseni abessive reaalikokeettani reaalikokeittani instructive — — comitative — reaalikokeineni second-person singular possessor singular plural nominative reaalikokeesi reaalikokeesi accusative nom. reaalikokeesi reaalikokeesi gen. reaalikokeesi genitive reaalikokeesi reaalikokeidesi reaalikokeittesi partitive reaalikoettasi reaalikokeitasi inessive reaalikokeessasi reaalikokeissasi elative reaalikokeestasi reaalikokeistasi illative reaalikokeeseesi reaalikokeisiisi reaalikokeihisi adessive reaalikokeellasi reaalikokeillasi ablative reaalikokeeltasi reaalikokeiltasi allative reaalikokeellesi reaalikokeillesi essive reaalikokeenasi reaalikokeinasi translative reaalikokeeksesi reaalikokeiksesi abessive reaalikokeettasi reaalikokeittasi instructive — — comitative — reaalikokeinesi first-person plural possessor singular plural nominative reaalikokeemme reaalikokeemme accusative nom. reaalikokeemme reaalikokeemme gen. reaalikokeemme genitive reaalikokeemme reaalikokeidemme reaalikokeittemme partitive reaalikoettamme reaalikokeitamme inessive reaalikokeessamme reaalikokeissamme elative reaalikokeestamme reaalikokeistamme illative reaalikokeeseemme reaalikokeisiimme reaalikokeihimme adessive reaalikokeellamme reaalikokeillamme ablative reaalikokeeltamme reaalikokeiltamme allative reaalikokeellemme reaalikokeillemme essive reaalikokeenamme reaalikokeinamme translative reaalikokeeksemme reaalikokeiksemme abessive reaalikokeettamme reaalikokeittamme instructive — — comitative — reaalikokeinemme second-person plural possessor singular plural nominative reaalikokeenne reaalikokeenne accusative nom. reaalikokeenne reaalikokeenne gen. reaalikokeenne genitive reaalikokeenne reaalikokeidenne reaalikokeittenne partitive reaalikoettanne reaalikokeitanne inessive reaalikokeessanne reaalikokeissanne elative reaalikokeestanne reaalikokeistanne illative reaalikokeeseenne reaalikokeisiinne reaalikokeihinne adessive reaalikokeellanne reaalikokeillanne ablative reaalikokeeltanne reaalikokeiltanne allative reaalikokeellenne reaalikokeillenne essive reaalikokeenanne reaalikokeinanne translative reaalikokeeksenne reaalikokeiksenne abessive reaalikokeettanne reaalikokeittanne instructive — — comitative — reaalikokeinenne third-person possessor singular plural nominative reaalikokeensa reaalikokeensa accusative nom. reaalikokeensa reaalikokeensa gen. reaalikokeensa genitive reaalikokeensa reaalikokeidensa reaalikokeittensa partitive reaalikoettaan reaalikoettansa reaalikokeitaan reaalikokeitansa inessive reaalikokeessaan reaalikokeessansa reaalikokeissaan reaalikokeissansa elative reaalikokeestaan reaalikokeestansa reaalikokeistaan reaalikokeistansa illative reaalikokeeseensa reaalikokeisiinsa reaalikokeihinsa adessive reaalikokeellaan reaalikokeellansa reaalikokeillaan reaalikokeillansa ablative reaalikokeeltaan reaalikokeeltansa reaalikokeiltaan reaalikokeiltansa allative reaalikokeelleen reaalikokeellensa reaalikokeilleen reaalikokeillensa essive reaalikokeenaan reaalikokeenansa reaalikokeinaan reaalikokeinansa translative reaalikokeekseen reaalikokeeksensa reaalikokeikseen reaalikokeiksensa abessive reaalikokeettaan reaalikokeettansa reaalikokeittaan reaalikokeittansa instructive — — comitative — reaalikokeineen reaalikokeinensa

Further reading

• “reaalikoe”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03