retupääskö
Jump to navigation
Jump to search
Ingrian[edit]
Etymology[edit]
From retu (“dirt”) + pääskö (“swallow”).
Pronunciation[edit]
- (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈretuˌpæːskø/, [ˈre̞tuˌpæːs̠kø̞̥̆]
- (Soikkola) IPA(key): /ˈretuˌpæːskøi̯/, [ˈre̞d̥uˌpæːʃkø̞i̯]
- Rhymes: -æːskø, -æːskøi̯
- Hyphenation: re‧tu‧pääs‧kö
Noun[edit]
retupääskö
Declension[edit]
| Declension of retupääskö (type 4/koivu, k- gradation) | ||
|---|---|---|
| singular | plural | |
| nominative | retupääskö | retupääsöt |
| genitive | retupääsön | retupääsköin, retupääskölöin |
| partitive | retupääsköä | retupääsköjä, retupääskölöjä |
| illative | retupääsköö | retupääsköi, retupääskölöihe |
| inessive | retupääsöös | retupääsöis, retupääskölöis |
| elative | retupääsöst | retupääsöist, retupääskölöist |
| allative | retupääsölle | retupääsöille, retupääskölöille |
| adessive | retupääsööl | retupääsöil, retupääskölöil |
| ablative | retupääsölt | retupääsöilt, retupääskölöilt |
| translative | retupääsöks | retupääsöiks, retupääskölöiks |
| essive | retupääskönnä, retupääsköön | retupääsköinnä, retupääskölöinnä, retupääsköin, retupääskölöin |
| exessive1) | retupääskönt | retupääsköint, retupääskölöint |
| 1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive. | ||
References[edit]
- Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 455