särjettää

Finnish

Etymology

särkeä +‎ -ttää

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsærjetːæːˣ/, [ˈs̠ærje̞t̪ːæː(ʔ)]
• Rhymes: -ærjetːæː
• Syllabification^(key): sär‧jet‧tää

Verb

särjettää

1. (transitive) to have broken

Conjugation

Inflection of särjettää (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		särjetän	en särjetä	1st sing.	olen särjettänyt	en ole särjettänyt
2nd sing.		särjetät	et särjetä	2nd sing.	olet särjettänyt	et ole särjettänyt
3rd sing.		särjettää	ei särjetä	3rd sing.	on särjettänyt	ei ole särjettänyt
1st plur.		särjetämme	emme särjetä	1st plur.	olemme särjettäneet	emme ole särjettäneet
2nd plur.		särjetätte	ette särjetä	2nd plur.	olette särjettäneet	ette ole särjettäneet
3rd plur.		särjettävät	eivät särjetä	3rd plur.	ovat särjettäneet	eivät ole särjettäneet
passive		särjetetään	ei särjetetä	passive	on särjetetty	ei ole särjetetty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		särjetin	en särjettänyt	1st sing.	olin särjettänyt	en ollut särjettänyt
2nd sing.		särjetit	et särjettänyt	2nd sing.	olit särjettänyt	et ollut särjettänyt
3rd sing.		särjetti	ei särjettänyt	3rd sing.	oli särjettänyt	ei ollut särjettänyt
1st plur.		särjetimme	emme särjettäneet	1st plur.	olimme särjettäneet	emme olleet särjettäneet
2nd plur.		särjetitte	ette särjettäneet	2nd plur.	olitte särjettäneet	ette olleet särjettäneet
3rd plur.		särjettivät	eivät särjettäneet	3rd plur.	olivat särjettäneet	eivät olleet särjettäneet
passive		särjetettiin	ei särjetetty	passive	oli särjetetty	ei ollut särjetetty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		särjettäisin	en särjettäisi	1st sing.	olisin särjettänyt	en olisi särjettänyt
2nd sing.		särjettäisit	et särjettäisi	2nd sing.	olisit särjettänyt	et olisi särjettänyt
3rd sing.		särjettäisi	ei särjettäisi	3rd sing.	olisi särjettänyt	ei olisi särjettänyt
1st plur.		särjettäisimme	emme särjettäisi	1st plur.	olisimme särjettäneet	emme olisi särjettäneet
2nd plur.		särjettäisitte	ette särjettäisi	2nd plur.	olisitte särjettäneet	ette olisi särjettäneet
3rd plur.		särjettäisivät	eivät särjettäisi	3rd plur.	olisivat särjettäneet	eivät olisi särjettäneet
passive		särjetettäisiin	ei särjetettäisi	passive	olisi särjetetty	ei olisi särjetetty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		särjetä	älä särjetä	2nd sing.	—	—
3rd sing.		särjettäköön	älköön särjettäkö	3rd sing.	olkoon särjettänyt	älköön olko särjettänyt
1st plur.		särjettäkäämme	älkäämme särjettäkö	1st plur.	—	—
2nd plur.		särjettäkää	älkää särjettäkö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		särjettäkööt	älkööt särjettäkö	3rd plur.	olkoot särjettäneet	älkööt olko särjettäneet
passive		särjetettäköön	älköön särjetettäkö	passive	olkoon särjetetty	älköön olko särjetetty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		särjettänen	en särjettäne	1st sing.	lienen särjettänyt	en liene särjettänyt
2nd sing.		särjettänet	et särjettäne	2nd sing.	lienet särjettänyt	et liene särjettänyt
3rd sing.		särjettänee	ei särjettäne	3rd sing.	lienee särjettänyt	ei liene särjettänyt
1st plur.		särjettänemme	emme särjettäne	1st plur.	lienemme särjettäneet	emme liene särjettäneet
2nd plur.		särjettänette	ette särjettäne	2nd plur.	lienette särjettäneet	ette liene särjettäneet
3rd plur.		särjettänevät	eivät särjettäne	3rd plur.	lienevät särjettäneet	eivät liene särjettäneet
passive		särjetettäneen	ei särjetettäne	passive	lienee särjetetty	ei liene särjetetty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		särjettää		present	särjettävä	särjetettävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st särjettääkseni särjettääksemme 2nd särjettääksesi särjettääksenne 3rd särjettääkseen särjettääksensä		past	särjettänyt	särjetetty
2nd	inessive2	särjettäessä	särjetettäessä	agent3	särjettämä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st särjettäessäni särjettäessämme 2nd särjettäessäsi särjettäessänne 3rd särjettäessään särjettäessänsä		negative	särjettämätön
	instructive	särjettäen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form särjettää does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	särjettämässä	—
	elative	särjettämästä	—
	illative	särjettämään	—
	adessive	särjettämällä	—
	abessive	särjettämättä	—
	instructive	särjettämän	särjetettämän
4th4	verbal noun	särjettäminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st särjettämäisilläni särjettämäisillämme 2nd särjettämäisilläsi särjettämäisillänne 3rd särjettämäisillään särjettämäisillänsä