toivioretkeläinen

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

From toivioretki +‎ -läinen.

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈtoi̯ʋioˌretkelæi̯nen/, [ˈt̪o̞i̯ʋio̞ˌre̞t̪k̟e̞ˌlæi̯ne̞n]
  • Rhymes: -æinen
  • Syllabification(key): toi‧vi‧o‧ret‧ke‧läi‧nen

Noun[edit]

toivioretkeläinen

  1. Synonym of pyhiinvaeltaja (pilgrim).

Declension[edit]

Inflection of toivioretkeläinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative toivioretkeläinen toivioretkeläiset
genitive toivioretkeläisen toivioretkeläisten
toivioretkeläisien
partitive toivioretkeläistä toivioretkeläisiä
illative toivioretkeläiseen toivioretkeläisiin
singular plural
nominative toivioretkeläinen toivioretkeläiset
accusative nom. toivioretkeläinen toivioretkeläiset
gen. toivioretkeläisen
genitive toivioretkeläisen toivioretkeläisten
toivioretkeläisien
partitive toivioretkeläistä toivioretkeläisiä
inessive toivioretkeläisessä toivioretkeläisissä
elative toivioretkeläisestä toivioretkeläisistä
illative toivioretkeläiseen toivioretkeläisiin
adessive toivioretkeläisellä toivioretkeläisillä
ablative toivioretkeläiseltä toivioretkeläisiltä
allative toivioretkeläiselle toivioretkeläisille
essive toivioretkeläisenä toivioretkeläisinä
translative toivioretkeläiseksi toivioretkeläisiksi
abessive toivioretkeläisettä toivioretkeläisittä
instructive toivioretkeläisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of toivioretkeläinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative toivioretkeläiseni toivioretkeläiseni
accusative nom. toivioretkeläiseni toivioretkeläiseni
gen. toivioretkeläiseni
genitive toivioretkeläiseni toivioretkeläisteni
toivioretkeläisieni
partitive toivioretkeläistäni toivioretkeläisiäni
inessive toivioretkeläisessäni toivioretkeläisissäni
elative toivioretkeläisestäni toivioretkeläisistäni
illative toivioretkeläiseeni toivioretkeläisiini
adessive toivioretkeläiselläni toivioretkeläisilläni
ablative toivioretkeläiseltäni toivioretkeläisiltäni
allative toivioretkeläiselleni toivioretkeläisilleni
essive toivioretkeläisenäni toivioretkeläisinäni
translative toivioretkeläisekseni toivioretkeläisikseni
abessive toivioretkeläisettäni toivioretkeläisittäni
instructive
comitative toivioretkeläisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative toivioretkeläisesi toivioretkeläisesi
accusative nom. toivioretkeläisesi toivioretkeläisesi
gen. toivioretkeläisesi
genitive toivioretkeläisesi toivioretkeläistesi
toivioretkeläisiesi
partitive toivioretkeläistäsi toivioretkeläisiäsi
inessive toivioretkeläisessäsi toivioretkeläisissäsi
elative toivioretkeläisestäsi toivioretkeläisistäsi
illative toivioretkeläiseesi toivioretkeläisiisi
adessive toivioretkeläiselläsi toivioretkeläisilläsi
ablative toivioretkeläiseltäsi toivioretkeläisiltäsi
allative toivioretkeläisellesi toivioretkeläisillesi
essive toivioretkeläisenäsi toivioretkeläisinäsi
translative toivioretkeläiseksesi toivioretkeläisiksesi
abessive toivioretkeläisettäsi toivioretkeläisittäsi
instructive
comitative toivioretkeläisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative toivioretkeläisemme toivioretkeläisemme
accusative nom. toivioretkeläisemme toivioretkeläisemme
gen. toivioretkeläisemme
genitive toivioretkeläisemme toivioretkeläistemme
toivioretkeläisiemme
partitive toivioretkeläistämme toivioretkeläisiämme
inessive toivioretkeläisessämme toivioretkeläisissämme
elative toivioretkeläisestämme toivioretkeläisistämme
illative toivioretkeläiseemme toivioretkeläisiimme
adessive toivioretkeläisellämme toivioretkeläisillämme
ablative toivioretkeläiseltämme toivioretkeläisiltämme
allative toivioretkeläisellemme toivioretkeläisillemme
essive toivioretkeläisenämme toivioretkeläisinämme
translative toivioretkeläiseksemme toivioretkeläisiksemme
abessive toivioretkeläisettämme toivioretkeläisittämme
instructive
comitative toivioretkeläisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative toivioretkeläisenne toivioretkeläisenne
accusative nom. toivioretkeläisenne toivioretkeläisenne
gen. toivioretkeläisenne
genitive toivioretkeläisenne toivioretkeläistenne
toivioretkeläisienne
partitive toivioretkeläistänne toivioretkeläisiänne
inessive toivioretkeläisessänne toivioretkeläisissänne
elative toivioretkeläisestänne toivioretkeläisistänne
illative toivioretkeläiseenne toivioretkeläisiinne
adessive toivioretkeläisellänne toivioretkeläisillänne
ablative toivioretkeläiseltänne toivioretkeläisiltänne
allative toivioretkeläisellenne toivioretkeläisillenne
essive toivioretkeläisenänne toivioretkeläisinänne
translative toivioretkeläiseksenne toivioretkeläisiksenne
abessive toivioretkeläisettänne toivioretkeläisittänne
instructive
comitative toivioretkeläisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative toivioretkeläisensä toivioretkeläisensä
accusative nom. toivioretkeläisensä toivioretkeläisensä
gen. toivioretkeläisensä
genitive toivioretkeläisensä toivioretkeläistensä
toivioretkeläisiensä
partitive toivioretkeläistään
toivioretkeläistänsä
toivioretkeläisiään
toivioretkeläisiänsä
inessive toivioretkeläisessään
toivioretkeläisessänsä
toivioretkeläisissään
toivioretkeläisissänsä
elative toivioretkeläisestään
toivioretkeläisestänsä
toivioretkeläisistään
toivioretkeläisistänsä
illative toivioretkeläiseensä toivioretkeläisiinsä
adessive toivioretkeläisellään
toivioretkeläisellänsä
toivioretkeläisillään
toivioretkeläisillänsä
ablative toivioretkeläiseltään
toivioretkeläiseltänsä
toivioretkeläisiltään
toivioretkeläisiltänsä
allative toivioretkeläiselleen
toivioretkeläisellensä
toivioretkeläisilleen
toivioretkeläisillensä
essive toivioretkeläisenään
toivioretkeläisenänsä
toivioretkeläisinään
toivioretkeläisinänsä
translative toivioretkeläisekseen
toivioretkeläiseksensä
toivioretkeläisikseen
toivioretkeläisiksensä
abessive toivioretkeläisettään
toivioretkeläisettänsä
toivioretkeläisittään
toivioretkeläisittänsä
instructive
comitative toivioretkeläisineen
toivioretkeläisinensä

Further reading[edit]