tuulisää

Ingrian

Etymology

From tuuli (“wind”) +‎ sää (“storm”).

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈtuːliˌsæː/, [ˈtuːlʲĭˌs̠æː]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈtuːliˌsæː/, [ˈtuːliˌʃæː]
• Rhymes: -æː
• Hyphenation: tuu‧li‧sää

Noun

tuulisää

1. windy weather
   • 1937, V. A. Tetjurev, translated by N. J. Molotsova, Loonnontiito oppikirja alkușkoulua vart (toin osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 3:

     Monikkaan päivän peräst neet omenat, taitaa, i itse lankiijaisivat puust, erittee tuulisääl.

     After a few days these apples, it seems, would fall from the tree themselves, too, especially in windy weather.

Declension

Declension of tuulisää (type 8/maa, no gradation)
	singular	plural
nominative	tuulisää	tuulisäät
genitive	tuulisään	tuulisäijen
partitive	tuulisäätä	tuulisäitä
illative	tuulisäähä	tuulisäihe
inessive	tuulisääs	tuulisäis
elative	tuulisääst	tuulisäist
allative	tuulisäälle	tuulisäille
adessive	tuulisääl	tuulisäil
ablative	tuulisäält	tuulisäilt
translative	tuulisääks	tuulisäiks
essive	tuulisäännä, tuulisään	tuulisäinnä, tuulisäin
exessive1)	tuulisäänt	tuulisäint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.