väitteleminen

Finnish

Etymology

väitellä +‎ -minen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋæi̯tːeleminen/, [ˈʋæi̯t̪ːe̞ˌle̞mine̞n]
• Rhymes: -eminen
• Syllabification^(key): väit‧te‧le‧mi‧nen

Noun

väitteleminen

1. verbal noun of väitellä
   1. arguing, debating

Declension

Inflection of väitteleminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		väitteleminen	väittelemiset
genitive		väittelemisen	väittelemisten väittelemisien
partitive		väittelemistä	väittelemisiä
illative		väittelemiseen	väittelemisiin
		singular	plural
nominative		väitteleminen	väittelemiset
accusative	nom.	väitteleminen	väittelemiset
	gen.	väittelemisen
genitive		väittelemisen	väittelemisten väittelemisien
partitive		väittelemistä	väittelemisiä
inessive		väittelemisessä	väittelemisissä
elative		väittelemisestä	väittelemisistä
illative		väittelemiseen	väittelemisiin
adessive		väittelemisellä	väittelemisillä
ablative		väittelemiseltä	väittelemisiltä
allative		väittelemiselle	väittelemisille
essive		väittelemisenä	väittelemisinä
translative		väittelemiseksi	väittelemisiksi
abessive		väittelemisettä	väittelemisittä
instructive		—	väittelemisin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of väitteleminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative väittelemiseni väittelemiseni accusative nom. väittelemiseni väittelemiseni gen. väittelemiseni genitive väittelemiseni väittelemisteni väittelemisieni partitive väittelemistäni väittelemisiäni inessive väittelemisessäni väittelemisissäni elative väittelemisestäni väittelemisistäni illative väittelemiseeni väittelemisiini adessive väittelemiselläni väittelemisilläni ablative väittelemiseltäni väittelemisiltäni allative väittelemiselleni väittelemisilleni essive väittelemisenäni väittelemisinäni translative väittelemisekseni väittelemisikseni abessive väittelemisettäni väittelemisittäni instructive — — comitative — väittelemisineni second-person singular possessor singular plural nominative väittelemisesi väittelemisesi accusative nom. väittelemisesi väittelemisesi gen. väittelemisesi genitive väittelemisesi väittelemistesi väittelemisiesi partitive väittelemistäsi väittelemisiäsi inessive väittelemisessäsi väittelemisissäsi elative väittelemisestäsi väittelemisistäsi illative väittelemiseesi väittelemisiisi adessive väittelemiselläsi väittelemisilläsi ablative väittelemiseltäsi väittelemisiltäsi allative väittelemisellesi väittelemisillesi essive väittelemisenäsi väittelemisinäsi translative väittelemiseksesi väittelemisiksesi abessive väittelemisettäsi väittelemisittäsi instructive — — comitative — väittelemisinesi first-person plural possessor singular plural nominative väittelemisemme väittelemisemme accusative nom. väittelemisemme väittelemisemme gen. väittelemisemme genitive väittelemisemme väittelemistemme väittelemisiemme partitive väittelemistämme väittelemisiämme inessive väittelemisessämme väittelemisissämme elative väittelemisestämme väittelemisistämme illative väittelemiseemme väittelemisiimme adessive väittelemisellämme väittelemisillämme ablative väittelemiseltämme väittelemisiltämme allative väittelemisellemme väittelemisillemme essive väittelemisenämme väittelemisinämme translative väittelemiseksemme väittelemisiksemme abessive väittelemisettämme väittelemisittämme instructive — — comitative — väittelemisinemme second-person plural possessor singular plural nominative väittelemisenne väittelemisenne accusative nom. väittelemisenne väittelemisenne gen. väittelemisenne genitive väittelemisenne väittelemistenne väittelemisienne partitive väittelemistänne väittelemisiänne inessive väittelemisessänne väittelemisissänne elative väittelemisestänne väittelemisistänne illative väittelemiseenne väittelemisiinne adessive väittelemisellänne väittelemisillänne ablative väittelemiseltänne väittelemisiltänne allative väittelemisellenne väittelemisillenne essive väittelemisenänne väittelemisinänne translative väittelemiseksenne väittelemisiksenne abessive väittelemisettänne väittelemisittänne instructive — — comitative — väittelemisinenne third-person possessor singular plural nominative väittelemisensä väittelemisensä accusative nom. väittelemisensä väittelemisensä gen. väittelemisensä genitive väittelemisensä väittelemistensä väittelemisiensä partitive väittelemistään väittelemistänsä väittelemisiään väittelemisiänsä inessive väittelemisessään väittelemisessänsä väittelemisissään väittelemisissänsä elative väittelemisestään väittelemisestänsä väittelemisistään väittelemisistänsä illative väittelemiseensä väittelemisiinsä adessive väittelemisellään väittelemisellänsä väittelemisillään väittelemisillänsä ablative väittelemiseltään väittelemiseltänsä väittelemisiltään väittelemisiltänsä allative väittelemiselleen väittelemisellensä väittelemisilleen väittelemisillensä essive väittelemisenään väittelemisenänsä väittelemisinään väittelemisinänsä translative väittelemisekseen väittelemiseksensä väittelemisikseen väittelemisiksensä abessive väittelemisettään väittelemisettänsä väittelemisittään väittelemisittänsä instructive — — comitative — väittelemisineen väittelemisinensä