viittoilla

Finnish

Etymology

viittoa +‎ -illa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋiːtːoi̯lːɑˣ/, [ˈʋiːt̪ːo̞i̯lːɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -iːtːoilːɑ
• Syllabification^(key): viit‧toil‧la

Verb

viittoilla

1. (intransitive) frequentative of viittoa (“to wave or sign”)

Conjugation

Inflection of viittoilla (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		viittoilen	en viittoile	1st sing.	olen viittoillut	en ole viittoillut
2nd sing.		viittoilet	et viittoile	2nd sing.	olet viittoillut	et ole viittoillut
3rd sing.		viittoilee	ei viittoile	3rd sing.	on viittoillut	ei ole viittoillut
1st plur.		viittoilemme	emme viittoile	1st plur.	olemme viittoilleet	emme ole viittoilleet
2nd plur.		viittoilette	ette viittoile	2nd plur.	olette viittoilleet	ette ole viittoilleet
3rd plur.		viittoilevat	eivät viittoile	3rd plur.	ovat viittoilleet	eivät ole viittoilleet
passive		viittoillaan	ei viittoilla	passive	on viittoiltu	ei ole viittoiltu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		viittoilin	en viittoillut	1st sing.	olin viittoillut	en ollut viittoillut
2nd sing.		viittoilit	et viittoillut	2nd sing.	olit viittoillut	et ollut viittoillut
3rd sing.		viittoili	ei viittoillut	3rd sing.	oli viittoillut	ei ollut viittoillut
1st plur.		viittoilimme	emme viittoilleet	1st plur.	olimme viittoilleet	emme olleet viittoilleet
2nd plur.		viittoilitte	ette viittoilleet	2nd plur.	olitte viittoilleet	ette olleet viittoilleet
3rd plur.		viittoilivat	eivät viittoilleet	3rd plur.	olivat viittoilleet	eivät olleet viittoilleet
passive		viittoiltiin	ei viittoiltu	passive	oli viittoiltu	ei ollut viittoiltu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		viittoilisin	en viittoilisi	1st sing.	olisin viittoillut	en olisi viittoillut
2nd sing.		viittoilisit	et viittoilisi	2nd sing.	olisit viittoillut	et olisi viittoillut
3rd sing.		viittoilisi	ei viittoilisi	3rd sing.	olisi viittoillut	ei olisi viittoillut
1st plur.		viittoilisimme	emme viittoilisi	1st plur.	olisimme viittoilleet	emme olisi viittoilleet
2nd plur.		viittoilisitte	ette viittoilisi	2nd plur.	olisitte viittoilleet	ette olisi viittoilleet
3rd plur.		viittoilisivat	eivät viittoilisi	3rd plur.	olisivat viittoilleet	eivät olisi viittoilleet
passive		viittoiltaisiin	ei viittoiltaisi	passive	olisi viittoiltu	ei olisi viittoiltu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		viittoile	älä viittoile	2nd sing.	—	—
3rd sing.		viittoilkoon	älköön viittoilko	3rd sing.	olkoon viittoillut	älköön olko viittoillut
1st plur.		viittoilkaamme	älkäämme viittoilko	1st plur.	—	—
2nd plur.		viittoilkaa	älkää viittoilko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		viittoilkoot	älkööt viittoilko	3rd plur.	olkoot viittoilleet	älkööt olko viittoilleet
passive		viittoiltakoon	älköön viittoiltako	passive	olkoon viittoiltu	älköön olko viittoiltu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		viittoillen	en viittoille	1st sing.	lienen viittoillut	en liene viittoillut
2nd sing.		viittoillet	et viittoille	2nd sing.	lienet viittoillut	et liene viittoillut
3rd sing.		viittoillee	ei viittoille	3rd sing.	lienee viittoillut	ei liene viittoillut
1st plur.		viittoillemme	emme viittoille	1st plur.	lienemme viittoilleet	emme liene viittoilleet
2nd plur.		viittoillette	ette viittoille	2nd plur.	lienette viittoilleet	ette liene viittoilleet
3rd plur.		viittoillevat	eivät viittoille	3rd plur.	lienevät viittoilleet	eivät liene viittoilleet
passive		viittoiltaneen	ei viittoiltane	passive	lienee viittoiltu	ei liene viittoiltu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		viittoilla		present	viittoileva	viittoiltava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st viittoillakseni viittoillaksemme 2nd viittoillaksesi viittoillaksenne 3rd viittoillakseen viittoillaksensa		past	viittoillut	viittoiltu
2nd	inessive2	viittoillessa	viittoiltaessa	agent3	viittoilema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st viittoillessani viittoillessamme 2nd viittoillessasi viittoillessanne 3rd viittoillessaan viittoillessansa		negative	viittoilematon
	instructive	viittoillen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	viittoilemassa	—
	elative	viittoilemasta	—
	illative	viittoilemaan	—
	adessive	viittoilemalla	—
	abessive	viittoilematta	—
	instructive	viittoileman	viittoiltaman
4th4	verbal noun	viittoileminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st viittoilemaisillani viittoilemaisillamme 2nd viittoilemaisillasi viittoilemaisillanne 3rd viittoilemaisillaan viittoilemaisillansa

Derived terms

• viittoilija
• viittoilu

 

Further reading

• “viittoilla”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04