voohilintu

Ingrian

Etymology

From voohi (“goat”) +‎ lintu (“bird”), in reference to the bleating sound it makes.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈʋoːhiˌlintu/, [ˈʋoːhĭˌlʲintŭ̥]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈʋoːhiˌlʲintu/, [ˈʋo̝ːhiˌlʲind̥u]
• Rhymes: -intu
• Hyphenation: voo‧hi‧lin‧tu

Noun

voohilintu

1. Synonym of taivasvoohi

Declension

Declension of voohilintu (type 4/koivu, nt-nn gradation)
	singular	plural
nominative	voohilintu	voohilinnut
genitive	voohilinnun	voohilintuin, voohilintuloin
partitive	voohilintua	voohilintuja, voohilintuloja
illative	voohilintuu	voohilintui, voohilintuloihe
inessive	voohilinnuus	voohilinnuis, voohilintulois
elative	voohilinnust	voohilinnuist, voohilintuloist
allative	voohilinnulle	voohilinnuille, voohilintuloille
adessive	voohilinnuul	voohilinnuil, voohilintuloil
ablative	voohilinnult	voohilinnuilt, voohilintuloilt
translative	voohilinnuks	voohilinnuiks, voohilintuloiks
essive	voohilintunna, voohilintuun	voohilintuinna, voohilintuloinna, voohilintuin, voohilintuloin
exessive1)	voohilintunt	voohilintuint, voohilintuloint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 679