vuoroasuminen

Finnish

Etymology

vuoro +‎ asuminen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋuo̯roˌɑsuminen/, [ˈʋuo̞̯ro̞ˌɑ̝s̠uˌmine̞n]
• Rhymes: -inen
• Syllabification^(key): vuo‧ro‧a‧su‧mi‧nen

Noun

vuoroasuminen

1. dual-residence living (arrangement where a child alternates the household they live at, chiefly between the households of their divorced parents)

Declension

Inflection of vuoroasuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		vuoroasuminen	vuoroasumiset
genitive		vuoroasumisen	vuoroasumisten vuoroasumisien
partitive		vuoroasumista	vuoroasumisia
illative		vuoroasumiseen	vuoroasumisiin
		singular	plural
nominative		vuoroasuminen	vuoroasumiset
accusative	nom.	vuoroasuminen	vuoroasumiset
	gen.	vuoroasumisen
genitive		vuoroasumisen	vuoroasumisten vuoroasumisien
partitive		vuoroasumista	vuoroasumisia
inessive		vuoroasumisessa	vuoroasumisissa
elative		vuoroasumisesta	vuoroasumisista
illative		vuoroasumiseen	vuoroasumisiin
adessive		vuoroasumisella	vuoroasumisilla
ablative		vuoroasumiselta	vuoroasumisilta
allative		vuoroasumiselle	vuoroasumisille
essive		vuoroasumisena	vuoroasumisina
translative		vuoroasumiseksi	vuoroasumisiksi
abessive		vuoroasumisetta	vuoroasumisitta
instructive		—	vuoroasumisin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of vuoroasuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative vuoroasumiseni vuoroasumiseni accusative nom. vuoroasumiseni vuoroasumiseni gen. vuoroasumiseni genitive vuoroasumiseni vuoroasumisteni vuoroasumisieni partitive vuoroasumistani vuoroasumisiani inessive vuoroasumisessani vuoroasumisissani elative vuoroasumisestani vuoroasumisistani illative vuoroasumiseeni vuoroasumisiini adessive vuoroasumisellani vuoroasumisillani ablative vuoroasumiseltani vuoroasumisiltani allative vuoroasumiselleni vuoroasumisilleni essive vuoroasumisenani vuoroasumisinani translative vuoroasumisekseni vuoroasumisikseni abessive vuoroasumisettani vuoroasumisittani instructive — — comitative — vuoroasumisineni second-person singular possessor singular plural nominative vuoroasumisesi vuoroasumisesi accusative nom. vuoroasumisesi vuoroasumisesi gen. vuoroasumisesi genitive vuoroasumisesi vuoroasumistesi vuoroasumisiesi partitive vuoroasumistasi vuoroasumisiasi inessive vuoroasumisessasi vuoroasumisissasi elative vuoroasumisestasi vuoroasumisistasi illative vuoroasumiseesi vuoroasumisiisi adessive vuoroasumisellasi vuoroasumisillasi ablative vuoroasumiseltasi vuoroasumisiltasi allative vuoroasumisellesi vuoroasumisillesi essive vuoroasumisenasi vuoroasumisinasi translative vuoroasumiseksesi vuoroasumisiksesi abessive vuoroasumisettasi vuoroasumisittasi instructive — — comitative — vuoroasumisinesi first-person plural possessor singular plural nominative vuoroasumisemme vuoroasumisemme accusative nom. vuoroasumisemme vuoroasumisemme gen. vuoroasumisemme genitive vuoroasumisemme vuoroasumistemme vuoroasumisiemme partitive vuoroasumistamme vuoroasumisiamme inessive vuoroasumisessamme vuoroasumisissamme elative vuoroasumisestamme vuoroasumisistamme illative vuoroasumiseemme vuoroasumisiimme adessive vuoroasumisellamme vuoroasumisillamme ablative vuoroasumiseltamme vuoroasumisiltamme allative vuoroasumisellemme vuoroasumisillemme essive vuoroasumisenamme vuoroasumisinamme translative vuoroasumiseksemme vuoroasumisiksemme abessive vuoroasumisettamme vuoroasumisittamme instructive — — comitative — vuoroasumisinemme second-person plural possessor singular plural nominative vuoroasumisenne vuoroasumisenne accusative nom. vuoroasumisenne vuoroasumisenne gen. vuoroasumisenne genitive vuoroasumisenne vuoroasumistenne vuoroasumisienne partitive vuoroasumistanne vuoroasumisianne inessive vuoroasumisessanne vuoroasumisissanne elative vuoroasumisestanne vuoroasumisistanne illative vuoroasumiseenne vuoroasumisiinne adessive vuoroasumisellanne vuoroasumisillanne ablative vuoroasumiseltanne vuoroasumisiltanne allative vuoroasumisellenne vuoroasumisillenne essive vuoroasumisenanne vuoroasumisinanne translative vuoroasumiseksenne vuoroasumisiksenne abessive vuoroasumisettanne vuoroasumisittanne instructive — — comitative — vuoroasumisinenne third-person possessor singular plural nominative vuoroasumisensa vuoroasumisensa accusative nom. vuoroasumisensa vuoroasumisensa gen. vuoroasumisensa genitive vuoroasumisensa vuoroasumistensa vuoroasumisiensa partitive vuoroasumistaan vuoroasumistansa vuoroasumisiaan vuoroasumisiansa inessive vuoroasumisessaan vuoroasumisessansa vuoroasumisissaan vuoroasumisissansa elative vuoroasumisestaan vuoroasumisestansa vuoroasumisistaan vuoroasumisistansa illative vuoroasumiseensa vuoroasumisiinsa adessive vuoroasumisellaan vuoroasumisellansa vuoroasumisillaan vuoroasumisillansa ablative vuoroasumiseltaan vuoroasumiseltansa vuoroasumisiltaan vuoroasumisiltansa allative vuoroasumiselleen vuoroasumisellensa vuoroasumisilleen vuoroasumisillensa essive vuoroasumisenaan vuoroasumisenansa vuoroasumisinaan vuoroasumisinansa translative vuoroasumisekseen vuoroasumiseksensa vuoroasumisikseen vuoroasumisiksensa abessive vuoroasumisettaan vuoroasumisettansa vuoroasumisittaan vuoroasumisittansa instructive — — comitative — vuoroasumisineen vuoroasumisinensa

Further reading

• “vuoroasuminen”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04