aivassuttaa

Ingrian

Etymology

From aivastaa (“to sneeze”) +‎ -uttaa. Akin to Finnish aivastuttaa.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈɑi̯ʋɑsːutːɑː/, [ˈɑi̯ʋəs̠ˌs̠utːɑ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈɑi̯ʋɑsːutːɑː/, [ˈɑi̯ʋɑʃˌʃutːɑː]
• Rhymes: -utːɑː
• Hyphenation: ai‧vas‧sut‧taa

Verb

aivassuttaa

1. (intransitive, verb in third person) to feel like having to sneeze

Usage notes

• The experiencer (the one that feels like sneezing) is set in the partitive case:

  minnua aivassuttaa ― I feel like sneezing

Conjugation

Conjugation of aivassuttaa (type 2/kirjuttaa, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	aivassutan	en aivassuta	1st singular	oon aivassuttant, oon aivassuttanut	en oo aivassuttant, en oo aivassuttanut
2nd singular	aivassutat	et aivassuta	2nd singular	oot aivassuttant, oot aivassuttanut	et oo aivassuttant, et oo aivassuttanut
3rd singular	aivassuttaa	ei aivassuta	3rd singular	ono aivassuttant, ono aivassuttanut	ei oo aivassuttant, ei oo aivassuttanut
1st plural	aivassutamma	emmä aivassuta	1st plural	oomma aivassuttaneet	emmä oo aivassuttaneet
2nd plural	aivassutatta	että aivassuta	2nd plural	ootta aivassuttaneet	että oo aivassuttaneet
3rd plural	aivassuttaat1), aivassuttavat2), aivassutetaa	evät aivassuta, ei aivassuteta	3rd plural	ovat aivassuttaneet	evät oo aivassuttaneet, ei oo aivassutettu
impersonal	aivassutetaa	ei aivassuteta	impersonal	ono aivassutettu	ei oo aivassutettu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	aivassutin	en aivassuttant, en aivassuttanut	1st singular	olin aivassuttant, olin aivassuttanut	en olt aivassuttant, en olt aivassuttanut
2nd singular	aivassutit	et aivassuttant, et aivassuttanut	2nd singular	olit aivassuttant, olit aivassuttanut	et olt aivassuttant, et olt aivassuttanut
3rd singular	aivassutti	ei aivassuttant, ei aivassuttanut	3rd singular	oli aivassuttant, oli aivassuttanut	ei olt aivassuttant, ei olt aivassuttanut
1st plural	aivassutimma	emmä aivassuttaneet	1st plural	olimma aivassuttaneet	emmä olleet aivassuttaneet
2nd plural	aivassutitta	että aivassuttaneet	2nd plural	olitta aivassuttaneet	että olleet aivassuttaneet
3rd plural	aivassuttiit1), aivassuttivat2), aivassutettii	evät aivassuttaneet, ei aivassutettu	3rd plural	olivat aivassuttaneet	evät olleet aivassuttaneet, ei olt aivassutettu
impersonal	aivassutettii	ei aivassutettu	impersonal	oli aivassutettu	ei olt aivassutettu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	aivassuttaisin	en aivassuttais	1st singular	olisin aivassuttant, olisin aivassuttanut	en olis aivassuttant, en olis aivassuttanut
2nd singular	aivassuttaisit, aivassuttaist1)	et aivassuttais	2nd singular	olisit aivassuttant, olisit aivassuttanut	et olis aivassuttant, et olis aivassuttanut
3rd singular	aivassuttais	ei aivassuttais	3rd singular	olis aivassuttant, olis aivassuttanut	ei olis aivassuttant, ei olis aivassuttanut
1st plural	aivassuttaisimma	emmä aivassuttais	1st plural	olisimma aivassuttaneet	emmä olis aivassuttaneet
2nd plural	aivassuttaisitta	että aivassuttais	2nd plural	olisitta aivassuttaneet	että olis aivassuttaneet
3rd plural	aivassuttaisiit1), aivassuttaisivat2), aivassutettais	evät aivassuttais, ei aivassutettais	3rd plural	olisivat aivassuttaneet	evät olis aivassuttaneet, ei olis aivassutettu
impersonal	aivassutettais	ei aivassutettais	impersonal	olis aivassutettu	ei olis aivassutettu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	aivassuta	elä aivassuta	2nd singular	oo aivassuttant, oo aivassuttanut	elä oo aivassuttant, elä oo aivassuttanut
3rd singular	aivassuttakoo	elköö aivassuttako	3rd singular	olkoo aivassuttant, olkoo aivassuttanut	elköö olko aivassuttant, elköö olko aivassuttanut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	aivassuttakaa	elkää aivassuttako	2nd plural	olkaa aivassuttaneet	elkää olko aivassuttaneet
3rd plural	aivassuttakoot	elkööt aivassuttako, elköö aivassutettako	3rd plural	olkoot aivassuttaneet	elkööt olko aivassuttaneet, elköö olko aivassutettu
impersonal	aivassutettakkoo	elköö aivassutettako	impersonal	olkoo aivassutettu	elköö olko aivassutettu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	aivassuttanen	en aivassuttane
2nd singular	aivassuttanet	et aivassuttane
3rd singular	aivassuttanoo	ei aivassuttane
1st plural	aivassuttanemma	emmä aivassuttane
2nd plural	aivassuttanetta	että aivassuttane
3rd plural	aivassuttanoot	evät aivassuttane, ei aivassutettane
impersonal	aivassutettannoo	ei aivassutettane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		aivassuttaa	present	aivassuttava	aivassutettava
2nd	inessive	aivassuttajees	past	aivassuttant, aivassuttanut	aivassutettu
	instructive	aivassuttaen	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (aivassuttakaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	aivassuttamaa
	inessive	aivassuttamaas
	elative	aivassuttamast
	abessive	aivassuttamata
4th	nominative	aivassuttamiin
	partitive	aivassuttamista, aivassuttamist

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 8