moni-ilmeinen

Finnish

Etymology

moni +‎ ilme +‎ -inen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈmoniˌ(ʔ)ilmei̯nen/, [ˈmo̞niˌ(ʔ)ilme̞i̯ne̞n]
• Rhymes: -ilmeinen
• Syllabification^(key): mo‧ni‧il‧mei‧nen

Adjective

moni-ilmeinen

1. versatile, diverse, multifaceted

Declension

Inflection of moni-ilmeinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		moni-ilmeinen	moni-ilmeiset
genitive		moni-ilmeisen	moni-ilmeisten moni-ilmeisien
partitive		moni-ilmeistä	moni-ilmeisiä
illative		moni-ilmeiseen	moni-ilmeisiin
		singular	plural
nominative		moni-ilmeinen	moni-ilmeiset
accusative	nom.	moni-ilmeinen	moni-ilmeiset
	gen.	moni-ilmeisen
genitive		moni-ilmeisen	moni-ilmeisten moni-ilmeisien
partitive		moni-ilmeistä	moni-ilmeisiä
inessive		moni-ilmeisessä	moni-ilmeisissä
elative		moni-ilmeisestä	moni-ilmeisistä
illative		moni-ilmeiseen	moni-ilmeisiin
adessive		moni-ilmeisellä	moni-ilmeisillä
ablative		moni-ilmeiseltä	moni-ilmeisiltä
allative		moni-ilmeiselle	moni-ilmeisille
essive		moni-ilmeisenä	moni-ilmeisinä
translative		moni-ilmeiseksi	moni-ilmeisiksi
abessive		moni-ilmeisettä	moni-ilmeisittä
instructive		—	moni-ilmeisin
comitative		—	moni-ilmeisine

Possessive forms of moni-ilmeinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative moni-ilmeiseni moni-ilmeiseni accusative nom. moni-ilmeiseni moni-ilmeiseni gen. moni-ilmeiseni genitive moni-ilmeiseni moni-ilmeisteni moni-ilmeisieni partitive moni-ilmeistäni moni-ilmeisiäni inessive moni-ilmeisessäni moni-ilmeisissäni elative moni-ilmeisestäni moni-ilmeisistäni illative moni-ilmeiseeni moni-ilmeisiini adessive moni-ilmeiselläni moni-ilmeisilläni ablative moni-ilmeiseltäni moni-ilmeisiltäni allative moni-ilmeiselleni moni-ilmeisilleni essive moni-ilmeisenäni moni-ilmeisinäni translative moni-ilmeisekseni moni-ilmeisikseni abessive moni-ilmeisettäni moni-ilmeisittäni instructive — — comitative — moni-ilmeisineni second-person singular possessor singular plural nominative moni-ilmeisesi moni-ilmeisesi accusative nom. moni-ilmeisesi moni-ilmeisesi gen. moni-ilmeisesi genitive moni-ilmeisesi moni-ilmeistesi moni-ilmeisiesi partitive moni-ilmeistäsi moni-ilmeisiäsi inessive moni-ilmeisessäsi moni-ilmeisissäsi elative moni-ilmeisestäsi moni-ilmeisistäsi illative moni-ilmeiseesi moni-ilmeisiisi adessive moni-ilmeiselläsi moni-ilmeisilläsi ablative moni-ilmeiseltäsi moni-ilmeisiltäsi allative moni-ilmeisellesi moni-ilmeisillesi essive moni-ilmeisenäsi moni-ilmeisinäsi translative moni-ilmeiseksesi moni-ilmeisiksesi abessive moni-ilmeisettäsi moni-ilmeisittäsi instructive — — comitative — moni-ilmeisinesi first-person plural possessor singular plural nominative moni-ilmeisemme moni-ilmeisemme accusative nom. moni-ilmeisemme moni-ilmeisemme gen. moni-ilmeisemme genitive moni-ilmeisemme moni-ilmeistemme moni-ilmeisiemme partitive moni-ilmeistämme moni-ilmeisiämme inessive moni-ilmeisessämme moni-ilmeisissämme elative moni-ilmeisestämme moni-ilmeisistämme illative moni-ilmeiseemme moni-ilmeisiimme adessive moni-ilmeisellämme moni-ilmeisillämme ablative moni-ilmeiseltämme moni-ilmeisiltämme allative moni-ilmeisellemme moni-ilmeisillemme essive moni-ilmeisenämme moni-ilmeisinämme translative moni-ilmeiseksemme moni-ilmeisiksemme abessive moni-ilmeisettämme moni-ilmeisittämme instructive — — comitative — moni-ilmeisinemme second-person plural possessor singular plural nominative moni-ilmeisenne moni-ilmeisenne accusative nom. moni-ilmeisenne moni-ilmeisenne gen. moni-ilmeisenne genitive moni-ilmeisenne moni-ilmeistenne moni-ilmeisienne partitive moni-ilmeistänne moni-ilmeisiänne inessive moni-ilmeisessänne moni-ilmeisissänne elative moni-ilmeisestänne moni-ilmeisistänne illative moni-ilmeiseenne moni-ilmeisiinne adessive moni-ilmeisellänne moni-ilmeisillänne ablative moni-ilmeiseltänne moni-ilmeisiltänne allative moni-ilmeisellenne moni-ilmeisillenne essive moni-ilmeisenänne moni-ilmeisinänne translative moni-ilmeiseksenne moni-ilmeisiksenne abessive moni-ilmeisettänne moni-ilmeisittänne instructive — — comitative — moni-ilmeisinenne third-person possessor singular plural nominative moni-ilmeisensä moni-ilmeisensä accusative nom. moni-ilmeisensä moni-ilmeisensä gen. moni-ilmeisensä genitive moni-ilmeisensä moni-ilmeistensä moni-ilmeisiensä partitive moni-ilmeistään moni-ilmeistänsä moni-ilmeisiään moni-ilmeisiänsä inessive moni-ilmeisessään moni-ilmeisessänsä moni-ilmeisissään moni-ilmeisissänsä elative moni-ilmeisestään moni-ilmeisestänsä moni-ilmeisistään moni-ilmeisistänsä illative moni-ilmeiseensä moni-ilmeisiinsä adessive moni-ilmeisellään moni-ilmeisellänsä moni-ilmeisillään moni-ilmeisillänsä ablative moni-ilmeiseltään moni-ilmeiseltänsä moni-ilmeisiltään moni-ilmeisiltänsä allative moni-ilmeiselleen moni-ilmeisellensä moni-ilmeisilleen moni-ilmeisillensä essive moni-ilmeisenään moni-ilmeisenänsä moni-ilmeisinään moni-ilmeisinänsä translative moni-ilmeisekseen moni-ilmeiseksensä moni-ilmeisikseen moni-ilmeisiksensä abessive moni-ilmeisettään moni-ilmeisettänsä moni-ilmeisittään moni-ilmeisittänsä instructive — — comitative — moni-ilmeisineen moni-ilmeisinensä

Derived terms

• moni-ilmeisesti
• moni-ilmeisyys

Further reading

• “moni-ilmeinen”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03