oennella

Ingrian

Etymology

From oentaa (“to stretch out”) +‎ -ella.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈoenːelːɑ/, [ˈo̞e̞nːe̞ɫː]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈoenːelːɑ/, [ˈo̞e̞nˌne̞ɫːɑ]
• Rhymes: -oenːelː, -elːɑ
• Hyphenation: o‧en‧nel‧la

Verb

oennella

1. (transitive, usually atelic) to stretch out

Conjugation

Conjugation of oennella (type 12/kuulla, nt-nn gradation, gemination)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	oentelen	en oentele	1st singular	oon oennelt, oon oennellut	en oo oennelt, en oo oennellut
2nd singular	oentelet	et oentele	2nd singular	oot oennelt, oot oennellut	et oo oennelt, et oo oennellut
3rd singular	oentelloo	ei oentele	3rd singular	ono oennelt, ono oennellut	ei oo oennelt, ei oo oennellut
1st plural	oentelemma	emmä oentele	1st plural	oomma oennelleet	emmä oo oennelleet
2nd plural	oenteletta	että oentele	2nd plural	ootta oennelleet	että oo oennelleet
3rd plural	oentelloot1), oentelevat2), oennellaa	evät oentele, ei oennella	3rd plural	ovat oennelleet	evät oo oennelleet, ei oo oenneltu
impersonal	oennellaa	ei oennella	impersonal	ono oenneltu	ei oo oenneltu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	oentelin	en oennelt, en oennellut	1st singular	olin oennelt, olin oennellut	en olt oennelt, en olt oennellut
2nd singular	oentelit	et oennelt, et oennellut	2nd singular	olit oennelt, olit oennellut	et olt oennelt, et olt oennellut
3rd singular	oenteli	ei oennelt, ei oennellut	3rd singular	oli oennelt, oli oennellut	ei olt oennelt, ei olt oennellut
1st plural	oentelimma	emmä oennelleet	1st plural	olimma oennelleet	emmä olleet oennelleet
2nd plural	oentelitta	että oennelleet	2nd plural	olitta oennelleet	että olleet oennelleet
3rd plural	oentelliit1), oentelivat2), oenneltii	evät oennelleet, ei oenneltu	3rd plural	olivat oennelleet	evät olleet oennelleet, ei olt oenneltu
impersonal	oenneltii	ei oenneltu	impersonal	oli oenneltu	ei olt oenneltu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	oentelisin	en oentelis	1st singular	olisin oennelt, olisin oennellut	en olis oennelt, en olis oennellut
2nd singular	oentelisit, oentelliist1)	et oentelis	2nd singular	olisit oennelt, olisit oennellut	et olis oennelt, et olis oennellut
3rd singular	oentelis	ei oentelis	3rd singular	olis oennelt, olis oennellut	ei olis oennelt, ei olis oennellut
1st plural	oentelisimma	emmä oentelis	1st plural	olisimma oennelleet	emmä olis oennelleet
2nd plural	oentelisitta	että oentelis	2nd plural	olisitta oennelleet	että olis oennelleet
3rd plural	oentelisiit1), oentelisivat2), oenneltais	evät oentelis, ei oenneltais	3rd plural	olisivat oennelleet	evät olis oennelleet, ei olis oenneltu
impersonal	oenneltais	ei oenneltais	impersonal	olis oenneltu	ei olis oenneltu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	oentele	elä oentele	2nd singular	oo oennelt, oo oennellut	elä oo oennelt, elä oo oennellut
3rd singular	oennelkoo	elköö oennelko	3rd singular	olkoo oennelt, olkoo oennellut	elköö olko oennelt, elköö olko oennellut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	oennelkaa	elkää oennelko	2nd plural	olkaa oennelleet	elkää olko oennelleet
3rd plural	oennelkoot	elkööt oennelko, elköö oenneltako	3rd plural	olkoot oennelleet	elkööt olko oennelleet, elköö olko oenneltu
impersonal	oenneltakoo	elköö oenneltako	impersonal	olkoo oenneltu	elköö olko oenneltu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	oennellen	en oennelle
2nd singular	oennellet	et oennelle
3rd singular	oennelloo	ei oennelle
1st plural	oennellemma	emmä oennelle
2nd plural	oennelletta	että oennelle
3rd plural	oennelloot	evät oennelle, ei oenneltane
impersonal	oenneltanoo	ei oenneltane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		oennella	present	oenteleva	oenneltava
2nd	inessive	oennellees	past	oennelt, oennellut	oenneltu
	instructive	oennellen	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (oennelkaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	oentelomaa
	inessive	oentelomaas
	elative	oentelomast
	abessive	oentelomata
4th	nominative	oentelomiin
	partitive	oentelomista, oentelomist

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 359