seisohtaa

Ingrian

Etymology 1

From seisoa (“to stand”) +‎ -ahtaa. Akin to Finnish seisahtaa.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈsei̯sohtɑː/, [ˈs̠e̞i̯s̠əhtɑ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈsei̯sohtɑː/, [ˈʃe̞i̯ʒ̥o̞htɑː]
• Rhymes: -ei̯sohtɑː
• Hyphenation: sei‧soh‧taa

Verb

seisohtaa

1. (transitive) to settle (cause impurities in liquid to sink)

Conjugation

Conjugation of seisohtaa (type 2/kirjuttaa, t- gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	seisohan	en seisoha	1st singular	oon seisohtant, oon seisohtanut	en oo seisohtant, en oo seisohtanut
2nd singular	seisohat	et seisoha	2nd singular	oot seisohtant, oot seisohtanut	et oo seisohtant, et oo seisohtanut
3rd singular	seisohtaa	ei seisoha	3rd singular	ono seisohtant, ono seisohtanut	ei oo seisohtant, ei oo seisohtanut
1st plural	seisohamma	emmä seisoha	1st plural	oomma seisohtanneet	emmä oo seisohtanneet
2nd plural	seisohatta	että seisoha	2nd plural	ootta seisohtanneet	että oo seisohtanneet
3rd plural	seisohtaat1), seisohtavat2), seisohettaa	evät seisoha, ei seisoheta	3rd plural	ovat seisohtanneet	evät oo seisohtanneet, ei oo seisohettu
impersonal	seisohettaa	ei seisoheta	impersonal	ono seisohettu	ei oo seisohettu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	seisohin	en seisohtant, en seisohtanut	1st singular	olin seisohtant, olin seisohtanut	en olt seisohtant, en olt seisohtanut
2nd singular	seisohit	et seisohtant, et seisohtanut	2nd singular	olit seisohtant, olit seisohtanut	et olt seisohtant, et olt seisohtanut
3rd singular	seisohti	ei seisohtant, ei seisohtanut	3rd singular	oli seisohtant, oli seisohtanut	ei olt seisohtant, ei olt seisohtanut
1st plural	seisohimma	emmä seisohtanneet	1st plural	olimma seisohtanneet	emmä olleet seisohtanneet
2nd plural	seisohitta	että seisohtanneet	2nd plural	olitta seisohtanneet	että olleet seisohtanneet
3rd plural	seisohtiit1), seisohtivat2), seisohettii	evät seisohtanneet, ei seisohettu	3rd plural	olivat seisohtanneet	evät olleet seisohtanneet, ei olt seisohettu
impersonal	seisohettii	ei seisohettu	impersonal	oli seisohettu	ei olt seisohettu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	seisohtaisin	en seisohtais	1st singular	olisin seisohtant, olisin seisohtanut	en olis seisohtant, en olis seisohtanut
2nd singular	seisohtaisit, seisohtaist1)	et seisohtais	2nd singular	olisit seisohtant, olisit seisohtanut	et olis seisohtant, et olis seisohtanut
3rd singular	seisohtais	ei seisohtais	3rd singular	olis seisohtant, olis seisohtanut	ei olis seisohtant, ei olis seisohtanut
1st plural	seisohtaisimma	emmä seisohtais	1st plural	olisimma seisohtanneet	emmä olis seisohtanneet
2nd plural	seisohtaisitta	että seisohtais	2nd plural	olisitta seisohtanneet	että olis seisohtanneet
3rd plural	seisohtaisiit1), seisohtaisivat2), seisohettais	evät seisohtais, ei seisohettais	3rd plural	olisivat seisohtanneet	evät olis seisohtanneet, ei olis seisohettu
impersonal	seisohettais	ei seisohettais	impersonal	olis seisohettu	ei olis seisohettu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	seisoha	elä seisoha	2nd singular	oo seisohtant, oo seisohtanut	elä oo seisohtant, elä oo seisohtanut
3rd singular	seisohtakkoo	elköö seisohtako	3rd singular	olkoo seisohtant, olkoo seisohtanut	elköö olko seisohtant, elköö olko seisohtanut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	seisohtakkaa	elkää seisohtako	2nd plural	olkaa seisohtanneet	elkää olko seisohtanneet
3rd plural	seisohtakkoot	elkööt seisohtako, elköö seisohettako	3rd plural	olkoot seisohtanneet	elkööt olko seisohtanneet, elköö olko seisohettu
impersonal	seisohettakoo	elköö seisohettako	impersonal	olkoo seisohettu	elköö olko seisohettu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	seisohtanen	en seisohtane
2nd singular	seisohtanet	et seisohtane
3rd singular	seisohtannoo	ei seisohtane
1st plural	seisohtanemma	emmä seisohtane
2nd plural	seisohtanetta	että seisohtane
3rd plural	seisohtannoot	evät seisohtane, ei seisohettane
impersonal	seisohettanoo	ei seisohettane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		seisohtaa	present	seisohtava	seisohettava
2nd	inessive	seisohtaes	past	seisohtant, seisohtanut	seisohettu
	instructive	seisohtaen	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (seisohtakkaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	seisohtammaa
	inessive	seisohtamas
	elative	seisohtamast
	abessive	seisohtamata
4th	nominative	seisohtamiin
	partitive	seisohtamista, seisohtamist

Derived terms

• seisohtaissa
• seisohtua

 

Etymology 2

See the etymology of the corresponding lemma form.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈsei̯sohtɑː/, [ˈs̠e̞i̯s̠əhtɑ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈsei̯sohtɑː/, [ˈʃe̞i̯ʒ̥o̞htɑː]
• Rhymes: -ei̯sohtɑː
• Hyphenation: sei‧soh‧taa

Verb

seisohtaa

1. inflection of seisohtaissa:
   1. present indicative connegative
   2. second-person singular imperative
   3. second-person singular imperative connegative