voittiissa

Ingrian

Etymology

From voittaa (“to conquer”) +‎ -issa.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈʋoi̯tːiːsːɑ/, [ˈʋo̞i̯tʲːis̠ː]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈʋoi̯tːiːsːɑ/, [ˈʋo̞i̯tːiːʃːɑ]
• Rhymes: -oi̯tːiːsː, -oi̯tːiːsːɑ
• Hyphenation: voit‧tiis‧sa

Verb

voittiissa

1. (intransitive) to resist, to fight
   • 1937, V. A. Tetjurev, translated by N. I. Molotsova, Loonnontiito (ensimäin osa): oppikirja alkușkoulun kolmatta klaassaa vart, Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 90:

     Möö tiijemmä nyt, mist tarttuvat tavvit tulloot ja kuin voittiissa niijenkä.

     Now we know, where the infectious diseases come from and how to fight them.

2. (intransitive + illative) to look like
   • 1937, V. A. Tetjurev, translated by N. J. Molotsova, Loonnontiito oppikirja alkușkoulua vart (toin osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 52:

     Imikkoleva synnyttää 2—3 pläkikäst poikaista, kummat voittiijaat kissan poikaisii.

     The female lion births 2-3 spotted youngs, which are similar to the youngs of a cat.

Conjugation

Conjugation of voittiissa (type 17/laskiissa, no gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	voittiin	en voittii	1st singular	oon voittiist, oon voittiissut	en oo voittiist, en oo voittiissut
2nd singular	voittiit	et voittii	2nd singular	oot voittiist, oot voittiissut	et oo voittiist, et oo voittiissut
3rd singular	voittiijaa	ei voittii	3rd singular	ono voittiist, ono voittiissut	ei oo voittiist, ei oo voittiissut
1st plural	voittiimma	emmä voittii	1st plural	oomma voittiisseet	emmä oo voittiisseet
2nd plural	voittiitta	että voittii	2nd plural	ootta voittiisseet	että oo voittiisseet
3rd plural	voittiijaat1), voittiivat2), voittiissaa	evät voittii, ei voittiissa	3rd plural	ovat voittiisseet	evät oo voittiisseet, ei oo voittiistu
impersonal	voittiissaa	ei voittiissa	impersonal	ono voittiistu	ei oo voittiistu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	voittiisin	en voittiist, en voittiissut	1st singular	olin voittiist, olin voittiissut	en olt voittiist, en olt voittiissut
2nd singular	voittiisit, voittiist1)	et voittiist, et voittiissut	2nd singular	olit voittiist, olit voittiissut	et olt voittiist, et olt voittiissut
3rd singular	voittiis	ei voittiist, ei voittiissut	3rd singular	oli voittiist, oli voittiissut	ei olt voittiist, ei olt voittiissut
1st plural	voittiisimma	emmä voittiisseet	1st plural	olimma voittiisseet	emmä olleet voittiisseet
2nd plural	voittiisitta	että voittiisseet	2nd plural	olitta voittiisseet	että olleet voittiisseet
3rd plural	voittiisiit1), voittiisivat2), voittiistii	evät voittiisseet, ei voittiistu	3rd plural	olivat voittiisseet	evät olleet voittiisseet, ei olt voittiistu
impersonal	voittiistii	ei voittiistu	impersonal	oli voittiistu	ei olt voittiistu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	voittiijaisin	en voittiijais	1st singular	olisin voittiist, olisin voittiissut	en olis voittiist, en olis voittiissut
2nd singular	voittiijaisit, voittiijaist1)	et voittiijais	2nd singular	olisit voittiist, olisit voittiissut	et olis voittiist, et olis voittiissut
3rd singular	voittiijais	ei voittiijais	3rd singular	olis voittiist, olis voittiissut	ei olis voittiist, ei olis voittiissut
1st plural	voittiijaisimma	emmä voittiijais	1st plural	olisimma voittiisseet	emmä olis voittiisseet
2nd plural	voittiijaisitta	että voittiijais	2nd plural	olisitta voittiisseet	että olis voittiisseet
3rd plural	voittiijaisiit1), voittiijaisivat2), voittiistais	evät voittiijais, ei voittiistais	3rd plural	olisivat voittiisseet	evät olis voittiisseet, ei olis voittiistu
impersonal	voittiistais	ei voittiistais	impersonal	olis voittiistu	ei olis voittiistu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	voittii	elä voittii	2nd singular	oo voittiist, oo voittiissut	elä oo voittiist, elä oo voittiissut
3rd singular	voittiiskoo	elköö voittiisko	3rd singular	olkoo voittiist, olkoo voittiissut	elköö olko voittiist, elköö olko voittiissut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	voittiiskaa	elkää voittiisko	2nd plural	olkaa voittiisseet	elkää olko voittiisseet
3rd plural	voittiiskoot	elkööt voittiisko, elköö voittiistako	3rd plural	olkoot voittiisseet	elkööt olko voittiisseet, elköö olko voittiistu
impersonal	voittiistakkoo	elköö voittiistako	impersonal	olkoo voittiistu	elköö olko voittiistu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	voittiissen	en voittiisse
2nd singular	voittiisset	et voittiisse
3rd singular	voittiissoo	ei voittiisse
1st plural	voittiissemma	emmä voittiisse
2nd plural	voittiissetta	että voittiisse
3rd plural	voittiissoot	evät voittiisse, ei voittiistane
impersonal	voittiistannoo	ei voittiistane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		voittiissa	present	voittiiva	voittiistava
2nd	inessive	voittiissees	past	voittiist, voittiissut	voittiistu
	instructive	voittiissen	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (voittiiskaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	voittiimaa
	inessive	voittiimaas
	elative	voittiimast
	abessive	voittiimata
4th	nominative	voittiimiin
	partitive	voittiimista, voittiimist

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 677