ruttaa

Ingrian

Etymology

Related to Finnish rutto (“hurry”) and Estonian rutt (“hurry”).

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈrutːɑː/, [ˈrutːɑ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈrutːɑː/, [ˈrutːɑː]
• Rhymes: -utːɑː
• Hyphenation: rut‧taa

Verb

ruttaa

1. (intransitive) to hurry

Declension

Conjugation of ruttaa (type 2/kirjuttaa, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	rutan	en ruta	1st singular	oon ruttant, oon ruttanut	en oo ruttant, en oo ruttanut
2nd singular	rutat	et ruta	2nd singular	oot ruttant, oot ruttanut	et oo ruttant, et oo ruttanut
3rd singular	ruttaa	ei ruta	3rd singular	ono ruttant, ono ruttanut	ei oo ruttant, ei oo ruttanut
1st plural	rutamma	emmä ruta	1st plural	oomma ruttaneet	emmä oo ruttaneet
2nd plural	rutatta	että ruta	2nd plural	ootta ruttaneet	että oo ruttaneet
3rd plural	ruttaat1), ruttavat2), rutetaa	evät ruta, ei ruteta	3rd plural	ovat ruttaneet	evät oo ruttaneet, ei oo rutettu
impersonal	rutetaa	ei ruteta	impersonal	ono rutettu	ei oo rutettu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	rutin	en ruttant, en ruttanut	1st singular	olin ruttant, olin ruttanut	en olt ruttant, en olt ruttanut
2nd singular	rutit	et ruttant, et ruttanut	2nd singular	olit ruttant, olit ruttanut	et olt ruttant, et olt ruttanut
3rd singular	rutti	ei ruttant, ei ruttanut	3rd singular	oli ruttant, oli ruttanut	ei olt ruttant, ei olt ruttanut
1st plural	rutimma	emmä ruttaneet	1st plural	olimma ruttaneet	emmä olleet ruttaneet
2nd plural	rutitta	että ruttaneet	2nd plural	olitta ruttaneet	että olleet ruttaneet
3rd plural	ruttiit1), ruttivat2), rutettii	evät ruttaneet, ei rutettu	3rd plural	olivat ruttaneet	evät olleet ruttaneet, ei olt rutettu
impersonal	rutettii	ei rutettu	impersonal	oli rutettu	ei olt rutettu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	ruttaisin	en ruttais	1st singular	olisin ruttant, olisin ruttanut	en olis ruttant, en olis ruttanut
2nd singular	ruttaisit, ruttaist1)	et ruttais	2nd singular	olisit ruttant, olisit ruttanut	et olis ruttant, et olis ruttanut
3rd singular	ruttais	ei ruttais	3rd singular	olis ruttant, olis ruttanut	ei olis ruttant, ei olis ruttanut
1st plural	ruttaisimma	emmä ruttais	1st plural	olisimma ruttaneet	emmä olis ruttaneet
2nd plural	ruttaisitta	että ruttais	2nd plural	olisitta ruttaneet	että olis ruttaneet
3rd plural	ruttaisiit1), ruttaisivat2), rutettais	evät ruttais, ei rutettais	3rd plural	olisivat ruttaneet	evät olis ruttaneet, ei olis rutettu
impersonal	rutettais	ei rutettais	impersonal	olis rutettu	ei olis rutettu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	ruta	elä ruta	2nd singular	oo ruttant, oo ruttanut	elä oo ruttant, elä oo ruttanut
3rd singular	ruttakoo	elköö ruttako	3rd singular	olkoo ruttant, olkoo ruttanut	elköö olko ruttant, elköö olko ruttanut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	ruttakaa	elkää ruttako	2nd plural	olkaa ruttaneet	elkää olko ruttaneet
3rd plural	ruttakoot	elkööt ruttako, elköö rutettako	3rd plural	olkoot ruttaneet	elkööt olko ruttaneet, elköö olko rutettu
impersonal	rutettakkoo	elköö rutettako	impersonal	olkoo rutettu	elköö olko rutettu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	ruttanen	en ruttane
2nd singular	ruttanet	et ruttane
3rd singular	ruttanoo	ei ruttane
1st plural	ruttanemma	emmä ruttane
2nd plural	ruttanetta	että ruttane
3rd plural	ruttanoot	evät ruttane, ei rutettane
impersonal	rutettannoo	ei rutettane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		ruttaa	present	ruttava	rutettava
2nd	inessive	ruttajees	past	ruttant, ruttanut	rutettu
	instructive	ruttaen	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (ruttakaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	ruttamaa
	inessive	ruttamaas
	elative	ruttamast
	abessive	ruttamata
4th	nominative	ruttamiin
	partitive	ruttamista, ruttamist

Derived terms

• ruttiissa

 

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 493